Kuntatalous ei ole yksin
oman kunnan käsissä
KUNTIEN talousarvioiden toteutumat eivät ole läheskään kokonaan kuntien omissa käsissä. Kuntayhtymät ja kuntien yhtiöt elävät omaa elämäänsä kasvu-uralla. Valtion tekemiset ja tekemättä jättämiset ovat ratkaisevia. Tuorein huolenaihe liittyy kuntien verotulokertymiin. Kunnallisveron ennakonpidätysten kertymät eivät ole kasvaneet lainkaan odotetulla tavalla 2019. Kuntaliiton arvion mukaan vaje on jo nioin 600–700 miljoonaa euroa. Kertymävaje johtuu ongelmista tulorekisterin käytössä sekä ennakonpidätyskäytännön eli ns. verokorttiuudistuksen vaikutuksista.
VAIKKA kysymys on osin verotulojen kertymän jaksottumisesta uudella tavalla, lopputulema on, että kunnallisverotulon vaje tulee näkymään meidän ja muiden kuntien tilinpäätöksissä alijääminä kuluvalta vuodelta. Kiuruvedelle uusi veroennuste 2019 tarkoittaa verotulojen jäämistä noin 1,3 miljoonaa euroa alle kuluvan vuoden budjetin. Pääministeri Rinne Kuntamarkkinoilla lupasi selvittää ja hoitaa asian. Toivottavasti se ei jää selvityksen tasolle. Kunnat kaipaavat taloudenpitoon tulojen ja menojen vakautta ja ennustettavuutta, jonka olettaisi olevan valtionkin intressissä eikä järjestelmäuudistusten seurauksia tule jättää kuntien kannettavaksi.
VALTION vuoden 2020 budjetin kehyksessä on varattu kuntien valtionosuuksiin kuluvaan vuoteen lisäystä miljardin euron verran. Valtionosuusleikkausten ja järjestelmä uudistusten jälkeen kunnat ovat saamassa kompensaatiota menetyksilleen. Kiuruveden kaupungille valtionosuudet ovat puolet kaikista tuloista. Kaupungin kuluvan vuoden budjetissa valtionosuustuloja odotetaan kertyvän 29,6 miljoonaa euroa ja verotuloja yhteensä 24,6 miljoonaa euroa. Kiuruveden osuus tuosta valtionosuuspotista vuonna 2020 olisi 2,4 miljoonaa euroa. Nyt nähtäväksi jää, pysyykö potti koskemattomana valtion budjettiriihessä. Vai kuluuko lisäys kuntien uusiin palveluvelvoitteisiin.
KAUPUNGIN budjetista 57 prosenttia kuluu Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän maksuosuuteen, mukaan lukien erikoissairaanhoito. KYS:n osuus on tänä vuonna 8,6 miljoonaa euroa ja ensi vuonna 8,8 miljoonaa euroa tästä Ylä-Savon Sote maksuosuudesta. Sotekustannukset ovat jatkuvassa kasvussa. Muita pakollisia ovat esimerkiksi pelastustoimen liikelaitos ja maakuntaliitto, tuiki tärkeitä kumpikin. Kiuruveden kaupungin n. 59,7 miljoonan euron budjetin menopuolesta noin 60 prosenttia on sidottu ylikunnallisiin palveluihin; kuntayhtymiin, liikelaitoksiin ja osakeyhtiöihin, joihin kunta voi vaikuttaa välillisesti omistajaohjauksen kautta. Loput 40 prosenttia on suoraan kunnan omissa käsissä ja siitä merkittävä osuus on sivistys- (50 %) ja teknisen toimen (23 %) ja yleispalvelukeskuksen (27 %) lakisääteisiä menoja. Kunnan oman päätöksenteon ala kuntataloudessa kapenee vuosi vuodelta. Ei-lakisääteisistä, kaupungin omaan päätöksentekoon ulottuvista tehtävistä pitää löytää joustot ja säästöt silloin kun niitä tarvitaan.
KIURUVEDELLÄ työllisyyskehitys on ollut hyvä. Työpaikkoja on avoinna monelta eri alalta enemmän kuin koskaan. Työllistäviä teollisuus- ja palveluyrityksiä on saatu kuntaan. Kiuruvedelle töihin tulevat toivotamme tervetulleeksi asumaan ja elämään Kiuruvedelle hyvien palvelujen äärelle. Jospa hyvä työllisyyskehitys myös heijastuisi verotuloihin ja alkaisi näkyä kotien perustamisena, oppilasmäärän kasvuna kouluissa ja myönteisenä väestönkehityksenä.
JARMO MUINIEKKA
kaupunginjohtaja
