PARI viikkoa takaperin järjestettiin Kiurusalissa MTK:n toimesta ilmastoaiheinen keskustelutilaisuus, jossa oli mukana keskustelemassa aihealueen huippuosaajia. Ilmastoasiat ovat olleet pinnalla jo jonkin aikaa ja me maatalouden parissa päivittäin työskentelevät haluamme olla rakentava osa tässä keskustelussa.
MONIEN lehtien otsikoissa maaseudun elinkeinoille ja erityisesti maataloudelle sovitellaan antisankarin painavaa viittaa. Välillä syytökset tuntuvat suoraan sanottuna kohtuuttomilta. Miksi minäkin ulkomaille lentäessäni voin kävellä pystypäin istuttaessani matkan kylkiäisenä puun, mutta metsää usein omistavat ja nurmea viljelevät maatilat ovat usein syyllisiä kunnes toisin todistetaan?
HIILENSIDONNALLA tarkoitetaan toimintaa, jossa ilmakehän kaasumaisessa muodossa olevaa hiiltä sidotaan kiinteään olomuotoon. Hiilensidonnasta puhutaan, koska esimerkiksi puurakentamisella saadaan sidottua hiiltä rakenteisiin ja näin muilla mahdollisilla ilmastotoimilla on aikaa vaikuttaa. Metsien ja niiden hyödyntämisen aikaansaama hiilinielu nähdään valtakunnan käymässä ilmastopolitiikassa kansallisena resurssina ja tästä edusta nauttivat kaikki. Kuitenkin vain noin neljäsosa Suomen metsistä on valtion omistuksessa (Luke 2019).
KESKUSTELUA seuraavaa saattaa alkaa huolestuttaa sen luonne. Valtamedioissa käytävä keskustelu saa välillä sosiaalisesta mediastakin tunnusomaisia piirteitä. Huomion varmistamiseksi ulostuloissa ollaan räikeitä ja syyttävän sormi heiluu verrattain tiuhaan tänne maaseudulle päin. Suurin osa suomalaisista varmasti ymmärtää, ettei huoneen nurkassa seisova jukkapalmu ole mikään tajunnan räjäyttävä hiilinielu. Varteenotettavan vaikutuksen aikaansaamiseksi tarvitaan maaseudun laajoja metsiä ja nurmipeltoja. Jos keskustelun kaikki osapuolet muistaisivat tämän, päästäisiin sormella huitomisesta siihen, että ymmärrettäisiin maaseudun elinkeinojen olevan tärkeä osa ratkaisua.
ERITYISESTI nautakarjatalous on ollut viime aikoina monelle tikkuna silmässä. Meidän on nyt kuitenkin päästävä siirtymään puolustuskannasta tilanteeseen, jossa markkinoimme alueemme vahvaa ympäristö- ja maatalousosaamista ja siinä sivussa mahdollisesti luomme alueelle alan uutta yritystoimintaa.
Kiuruveden maataloutta voi painavin perustein pitää yhtenä maatalouden kehityksen tiennäyttäjistä. Potentiaalia meiltä löytyy myös uusien ratkaisujen käyttöönottoon. Nauta-, nurmi- ja metsävaltaisena pitäjänä, meillä on kaikki ne resurssit, joita mainitaan ympäristömielessä kestävästä maataloudesta puhuttaessa. Kaupungin taholta edellytetään kuitenkin jatkuvaa ja pitkäjänteistä yhteyksien luomista ruokasektorin eri toimijoihin, jotta kehityshankkeita saataisiin juuri tälle alueelle.
BARTJE HARMOINEN
Mtk-Kiuruvesi
