K-Supermarketkauppias Risto Kauppinen kerää kassillisen hyvin säilyviä elintarvikkeita, säilykkeitä ja kuivamuonaa, ostoskärryyn. Ruokaa kertyy paljon ja lasku kassalla on 22,50 euroa.
Ostoksissa on hernekeittoa, jauhoa, perunoita, mehua, makaronia, riisiä, kahvia…
Juuri näitä elintarvikkeita sinäkin voisit ostaa K-Supermarketista, S-Marketista tai Tokmannilta lahjoitettavaksi Kiuruveden ruoka-apuun.
– Periaate on, että asiakkaat, jotka haluavat osallistua Kiuruveden ilmaisruuan tarjontaan, voivat ostaa kuivaelintarvikkeita ja säilykkeitä, jotka ruoka-avun talkoolaiset hakevat kaupoista jaettavaksi Puistonkulmalle ruokaa tarvitseville, kiteyttää Kaarlo Humaloja. Hän on yksi ruoka-apuorganisaation talkoolaisista.
– Tavoitteena on saada enemmän ruokaa, sillä jaettava ruoka tahtoo välillä loppua kesken.
Vaikka talkoolaiset tekevät ruokakassit ”tasaisiksi”, viimeiselle ruoka-avun hakijalle kassin sisältö on ollut toisinaan suppeampi, kun hakijoita on paljon.
– Tyhjin käsin kenenkään ei kuitenkaan ole tarvinnut lähteä kotiin.
Ruokalahjoituksen ideana on myös tarjota ihmisille mahdollisuus osallistua hyväntekeväisyyteen.
– Tämä korona-aika kun asettaa rajoitukset ruoka-avun talkoolaisten määrälle. Uskon, että halukkuutta on hyväntekeväisyyteen kiuruvetisten vähäosaisten hyväksi, Humaloja jatkaa.
Apu menee lähelle
Risto Kauppisesta ruuan ostaminen lahjoitettavaksi on hyvä avustusmuoto, sillä siihen on helppo lähteä. Lisäksi apu menee varmasti perille ja lähelle.
– Hyväntekeväisyyteen osallistumiselle voi olla kynnystä, kun avustuskohde on kaukana, eikä ole varmuutta, meneekö avustus perille. Tässä on nyt suora reitti lähelle ja oikeasti niille, jotka tarvitsevat apua. Mekin olemme mielellään tässä mukana, Kauppinen sanoo.
K-Supermarketissa asiakkaiden ostamat lahjoituselintarvikkeet, jotka on maksettu kassalle, siirretään kylmään tilaan, missä niitä säilytetään siihen saakka, kun ruoka-avun talkoolaiset hakevat tuotteet. Ruoka-avun talkoolaiset käyvät kaupoissa kolme kertaa viikossa.
– Perusruoka-aineet ovat edullisia ja niistä saa helposti muutamalla kympillä hyvää kotiruokaa monelle perheelle. Lahjoittajalla on tietysti vapaat kädet valita tuotteet, Kauppinen lisää.
Ruoka-apua vuodesta 2015
Kiuruvedellä ruoka-apu on toiminut vuodesta 2015, ilmaisen ruuan jakelussa ovat mukana Kiuruveden helluntaiseurakunta, evankelisluterilainen seurakunta ja Työttömien yhdistys.
Ruoka-avun ympärillä talkoolaisia on parikymmentä, myös eläkeläisiä. Vapaaehtoiset hakevat viimeisen myyntipäivän ylittäneitä tuotteita pois kiuruvetisistä kaupoista maanantaisin, keskiviikkoisin ja perjantaisin.
– Systeemi on toiminut erinomaisen hyvin. Tästä on hyötyä kaupoille ja maapallolle, kun ruuaksi hyvin vielä kelpaavat elintarvikkeet menevät hyötykäyttöön eikä biojätteeseen, Kauppinen kiteyttää.
Kaarlo Humaloja kertoo, että kaupoista saadut elintarvikkeet pakastetaan Puistonkulmalla ja ruokia jaetaan kahden viikon välein. Elintarvikkeiden säilyvyyttä valvotaan omavalvontana ja terveystarkastaja on tarkistanut tilat ja toiminnan.
Hakijoita laidasta laitaan
Ruoka-avun hakijoissa on monenlaisia ihmisiä, taustoja ei keneltäkään kysellä.
Ruokakassin voi hakea henkilö, joka kokee tarvitsevansa apua. Hakijoissa on lapsiperheitä, työttömiä, lomautettuja, taloudellisissa vaikeuksissa olevia. Monen ahdinkoa helpottaa, kun saa ruokakassin.
Ruoka-avun hakijoita on noin sata, joiden kautta ruoka jakaantuu vielä useammalle koteihin.
Kassin arvo on noin 25– 50 euroa, talkoolaiset tekevät ruokakassit etukäteen valmiiksi. Perhe saa enemmän ruokaa kuin yksineläjä.
Ruoka-avun tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt viidessä vuodessa ja erityisesti nyt korona-aikana. Koska kysyntä on lisääntynyt, maaliskuussa Suomen Punainen Risti on ostanut ruuat ruokajakeluun.
– Hattua nostan talkoolaisille, jotka saivat homman alulle ja jaksavat pyörittää toimintaa. Toivon jaksamista ja intoa, sillä talkoolaiset tekevät tarpeellista työtä kaikkien hyväksi. Toivottavasti toiminta jatkuu, sanoo Kauppinen.
Ruoka on kallista
Anneli Loppukaarre on ostoksilla K-Supermarketissa. Hänestä ruuan lahjoittamisajatus vaikuttaa oikein hyvältä.
– Voisi ostaa jotain säilyvää ja paikallisia tuotteita paikallisille lahjoitettavaksi, hän tuumaa.
– Ruoka on kyllä tärkeä apu, sillä meillä Kiuruvedellä on varmasti paljon ihmisiä, jotka elävät köyhyysrajalla ja tarvitsevat apua, suurin osa rahasta menee monella nimenomaan ruokaan Loppukaarre sanoo.
