Fyysisesti kirjat ovat edelleen lainattuja, vaikka digitaalista aineistoa on tarjolla niin äänikirjana kuin E-kirjana.
Kirjasto, Kulttuuri Jaana Selander

Rutakon kasvu lisää palveluja Kiuruveden kirjastossa

Kiuruveden kirjaston palvelut laajenevat, kun kirjastoverkko Rutakko laajenee Rautalammille ja Rautavaaralle. Huhtikuussa kiuruvetisten kirjaston asiakkaiden käytössä on kaikkiaan 11 kunnan kirjaston aineistot ja palvelut.

Kirjastojen yhteistyö vahvistuu, kun Rautalammin ja Rautavaaran kunnat liittyvät Ylä-Savon kirjastoverkko Rutakkoon huhtikuun aikana. Rutakko-kirjastoverkkoon kuuluu entuudestaan yhdeksän kuntaa: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Sonkajärvi, Tervo, Vesanto ja Vieremä.

– Halusimme liittyä Rutakko-kirjastoverkkoon lähialueiden kirjastojen yhteistyön tiivistämiseksi ja asiakkaiden palveluiden laajenemiseksi. Se, että kirjansa voi palauttaa mihin tahansa verkon kirjaston toimipisteistä, edesauttaa myös ihmisten liikkumista paikasta toiseen. Kauan tarpeen ollut Rautavaaran kirjaston digiloikkakin tehdään samalla kun e-aineistot tulevat käyttöön, Rautavaaran kunnan kulttuuri- ja vapaa-aikakoordinaattori Inka Makkonen kertoo.

Rautalammin kirjastonjohtaja Seija Österberg jatkaa, että yhteiset kokoelmat ja verkkopalvelut, asiantuntijuuden jakaminen ja vertaistuki sekä kustannussäästöt olivat syinä liittymispäätökseen.
– Rautalammilla on koulutettu ja ammattitaitoinen porukka, joten toivottavasti tuomme omaa osaamistamme ja mahdollisesti erilaista näkökulmaa joukkoon, Österberg toteaa.

Kulttuurisihteeri ja kirjastotoimen vastaava Heidi Huhtilainen esittelee älypuhelimestaan Rutakko-mobiilisovellusta.

Valikoima laajenee

Laajeneminen mahdollistaa sen, että Rutakko-kirjastojen asiakkaat voivat jatkossa lainata ja palauttaa aineistoa samalla kirjastokortilla yhdentoista kunnan alueella. Asiakkaat voivat tehdä myös seutuvarauksia eli tilata muiden Rutakko-kirjastojen aineistoa maksutta kotikirjastoonsa.

Yhdistymisen teknisten muutostöiden aikana 12.4.– 20.4. kirjastot tarjoavat rajoitettua palvelua, sillä aineistojen siirto on suuri urakka.
Kirjastovastaava Heidi Huhtilainen kertoo, että Rutakko on perustettu vuonna 1991. Kirjastoverkko sai nimensä Sonkajärven kirkonkylän nimityksestä Rutakko. Kirjastojen yhteistyön aloittivat ensin Sonkajärvi ja Iisalmi.

Kirjastoverkko perustettiin, sillä tarvittiin automaattinen lainausjärjestelmä. Järjestelmä olisi ollut mahdotonta hankkia kustannussyistä yhteen kuntaan. Automaattinen lainausjärjestelmä Aurora tuo verkon kirjastojen kokoelmat kaikkien saataville

Seutukuljetukset kuljettavat Kiuruveden kirjastosta tilattua aineistoa toisiin Rutakon kirjastoihin ja päinvastoin kaksi kertaa viikossa. Asiakkaan varaama laina tulee Huhtilaisen mukaan nopeasti kirjastosta toiseen.

Rutakko-kirjastojen kokoelmiin kuuluu perinteisten paperisten kirjojen lisäksi e-aineistot: elokuvat, kirjat ja äänikirjat.

– E-aineistot ovat niin kalliita, että niitä olisi yksittäisen kirjaston mahdotonta hankkia. Tänä päivänä melkein kaikki kirjastot kuuluvat johonkin kimppaan, Huhtilainen sanoo.

Rutakko-kirjastojen johtajat kokoontuvat melkein kuukausittain. Huhtilaisen mielestä Rutakko on hyvä esimerkki kuntien välisestä yhteistyöstä.

– Toiminta lähtee kirjaston tarpeesta ja kirjaston tarpeet asiakkaiden tarpeesta. Teemme yhdessä töitä yhteisen kirjastoasian ja palvelun eteen ilman byrokratiaa.

Kaikkien Rutakko-kirjastoverkon asiakkaiden käytössä on myös Rutakko-mobiilikirjastosovellus, josta löytyy kirjastokortti. Sovelluksesta voi hakea kirjoja ja katsoa omia lainojaan.

– Viime aikoina on alettu kehittää yhteisiä virtuaalisia tapahtumia. Esimerkiksi Iisalmessa on virtuaalinen lukupiiri. Meillä Kiuruvedellä on lapsille satutunteja. Yhteinen tapahtuma voi olla myös kirjavinkkauksia.

Minimimiehitys

Kiuruveden kirjastossa on töissä 4,7 työntekijää, se on minimimäärä, että lomat saadaan pidettyä. Heidi Huhtilainen käyttää kirjastoon puolet työajastaan ja Auli Vaalama 20 prosenttia. Lisäksi kirjastossa on vaihtelevasti harjoittelija tai opiskelija.Koronan takia tapahtumia ei järjestetä, omatoimikirjasto ei ole avoinna viikonloppuisin, eikä kotiin viedä kirjoja, myöskään lasten satutunteja ei järjestetä.

– Sellainen tuntuma on, että lainausmäärät ovat nousseet, vaikka kirjasto oli viime vuonna kiinni monta viikkoa, Huhtilainen summaa.