Vieraskynä Jaana Selander

Johtamisen vaikeus

Tomi Rönkkö

Toissa lauantaina Yrittäjäyhdistyksemme vietti yhdistettyä syyskokous- ja pikkujouluiltaa. Illan tuoksinassa julkistettiin Vuoden Nuori Yrittäjä sekä Vuoden Yritys. Nuori Yrittäjä tittelin pokkasi Taksipalvelu Miikka Lonkila ja Vuoden Yritykseksi palkittiin Maalaiskaupungin Päiväkoti Päivänkakkara Oy. Onnittelut vielä kerran molemmille. Päiväkoti Päivänkakkaran osalta palkinnon yhtenä perusteluna oli, että yritystä on pyöritetty koko sen 10-vuotisen uran ajan samalla henkilöstöllä. Tämä kertoo terveestä työyhteisöstä ja siihen sopivasta johtamisesta.

Oikea johtaminen, on tullut entistä tärkeämmäksi osatekijäksi yrityksen menestystä. Jo tällä hetkellä joillakin toimialoilla kärsitään työvoimapulasta ja tämä tulee pahenemaan tulevaisuudessa. Ukrainan kriisin aiheuttaman taantuman jälkeen kilpaillaan osaavasta työvoimasta. Oikea johtaminen on yksi tärkeimmistä, ellei tärkein kilpailuvaltti.

Johtaminen on käynyt läpi murroksen viime vuosikymmeninä. Joskus jopa autoritäärisestä johtamisesta on siirrytty empaattiseen, työntekijöitä kuuntelevaan, tasapuoliseen ja tiimityötä kannattavaan johtajamalliin. Totta kai on muistettava, että jokainen yritys työntekijöineen on erilainen ja juuri se oikea johtamisen toimintamalli sorvautuu sen mukaan. Tärkein lähtökohta lienee kuitenkin se, että johtaja, esimies, toimitusjohtaja tai pomo nauttii alaistensa arvostusta.

Vaikka johtamiskulttuuri on muuttunut, ja oikeaan suuntaan, niin miksi törmäämme edelleen hämmästyttävän paljon huonoon johtamiseen. Miksi moni päätyy vastuutehtäviin ilman osaamista ihmisten johtamisesta. On muistettava, että joku on aina valinnan taustalla ja tällä henkilöllä tai henkilöillä on vastuu valinnan onnistumisesta.

Pari vuotta sitten ilmestyneessä eri työelämän asiantuntijoiden kirjoittamassa kirjassa ” Työelämän kapinalliset ” esitellään kolme eri johtajatyyppiä ja esimerkkejä huonosta johtamisesta. Ensimmäinen on substanssiosaaja. Tällainen on asiapomo, joka valitaan tehtävään siksi, että hän ymmärtää organisaation substanssia hyvin, mutta johtamis- ja ihmistaidoissa on puutteita. Toinen esimerkki on ns. statuspomo, joka hakeutuu johtotehtäviin vain statuksen ja tittelin perässä. Tässä tapauksessa johtamisen kahdesta puolesta – vallasta ja vastuusta – kiinnostaa vain ensimmäinen. Kolmas esimerkki huonosta johtajavalinnasta on johtajan paikka palkintona pitkästä urasta. Tässä tapauksessa on myös mahdollisuus, että pomo ottaa johtajuuden
tosissaan ja pyrkii kehittämään itseään sekä saa kokemuksen hyödyn esille johtamisessa.

Oikea johtaminen ei todellakaan ole yksinkertainen ja yksiselitteinen asia. Mutta varmaan yksi tärkeimmistä asioista niin yksityisellä kuin myös julkisellakin puolella. Ai niin, syyskokouksessa tehtiin myös henkilövalintoja. Allekirjoittanut saa jatkaa yhdistyksemme puheenjohtajana ja mikäpä on jatkaessa. Näyttää nimittäin vahvasti siltä, että jäsenkuntamme on aktivoitunut ja Kiuruveden uusi tekemisen kulttuuri sen kuin vahvistuu. Päätimme syyskokouksessa leventää myös hallituksen hartioita lisäämällä hallitusjäsenten määrää. Tällä tavoin pystymme entistä tehokkaammin nostamaan Kiuruvetistä yrittäjyyttä jalustalle, mille se kuuluu.