Maatalousyhtymä Auvinen on tehnyt sopimuksen Lantakaasu Oy:n kanssa lannan toimittamisesta Suomen Lantakaasulle. Lihasonnien kasvatukseen keskittynyt tila tuottaa lietelantaa noin 8000 kuutiota vuodessa ja kuivalantaa 12 000 kuutiota vuodessa.

Maatalousyhtymä Auvisen omistavat Niko, Sari ja Esa Auvinen. Tila sijaitsee Paasmäessä.

Kesälehdon tila on keskittynyt lihasonnien loppukasvatukseen. Eläinten lukumäärä on keskimäärin noin 1000. Peltoa viljelyksessä vuokramaineen vajaa 600 hehtaaria.

Ulkopuolisia työntekijöitä tilalla on kolme. Lisäksi Niko ja Esa Auvinen työskentelevät päätoimisesti tilalla.

Lietelantaa tilaa tuottaa noin 8000 kuutiota ja kuivalantaa 1 2000 kuutiota vuodessa. Luvut ovat suuntaa-antavia.

– Laskimme pari vuotta sitten oman biokaasulaitoksen rakentamisen kannattavuutta. Silloin laitos olisi näyttänyt näillä meidän lantamäärillä kannattavalta mikäli kaasulle olisi ollut ostaja, Esa Auvinen kertoo.

Auvisten tilalla sähkön ja lämmön tarve on niin vähäinen, että siihen ei ole järkevää investoida.

Auviset tekivät aiesopimuksen Suomen Lantakaasun kanssa, kun saivat tietää, että hankkeeseen ovat tervetulleita kaikki riippumatta tuotantosuunnasta tai yhteistyökumppaneista. Auviset eivät ole valiolainen tila.

– Tämä lantakaasuhanke vaikuttaa kaikinpuolin hyvältä. Onhan se myös mittakaavaltaan erittäin suuri rakennushanke Kiuruvedelle. Se työllistää sekä laitoksella että kuljetusyrittäjiä. Laitos tuo hyvää nostetta ja mielikuvaa Kiuruvedelle ja maaseudulle.

Auviset huomauttavat, että lannan toimituksesta laitokselle tulee taloudellista etua myös karjatiloille esimerkiksi siitä, että palautettu lanta on entistä arvokkaampaa lannoitetta pelloilla.

– Kaikki ei ole vielä valmista eikä kaikkea tiedetä, mutta kokonaisuutena tämä on hyvä juttu, Niko ja Esa Auvinen kiteyttää.

Hanke etenee kovaa vauhtia

Biokaasulaitoshanke etenee nyt kovaa vauhtia, kun se sai teollisuusministeriön myöntämän 19,2 miljoonan euron investointituen. Tuelle odotetaan vielä EU:n hyväksyntää. Ilman investointitukea hanketta ei olisi mahdollista toteuttaa.

Biokaasulaitosliiketoiminnann kehitystä vetävä Leena Helminen kertoo, että ympäristövaikutusten arviointi on käynnissä ja ympäristölupa tullaan jättämään tämän vuoden aikana.

– Hankkeessa käynnistetään seuraavaksi laitoskilpailutuksen valmistelu sekä jatketaan syötteiden saatavuuden varmistamista aiesopimuksin.

Suomen Lantakaasu on saanut kasaan jo 70 prosenttia keskuslaitoksen tarvitsemista lantasyötteistä.

– Seuraavaksi keskitymme satelliittilaitosten maatilasyötteisiin sekä keskuslaitoksen peltobiomassoihin ja alueen elintarviketeollisuuden sivuvirtoihin. Kannustamme kaikkia alueen elintarviketoimijoita olemaan yhteydessä hankkeeseen, mikäli tuotantoprosessissa syntyy biokaasutuotantoon soveltuvia jätteitä, kuuluttaa Helminen.

Hybridimallia testataan

Suomen suurimman biokaasulaitoksen rakentaminen ja Suomen ensimmäisen teollisen mittakaavan lantasyötteisiin perustuvan tuotantolaitoksen suunnittelu on luonnollisesti haastavaa.

– Testaamme Ylä-Savon laitoskokonaisuudessa myös ensimmäistä kertaa ns. hybridimallia, eli erillisten pienempien satelliittilaitosten kytkemistä konttikaasutoimituksilla keskitettyyn biokaasun nesteytysprosessiin keskuslaitoksella Kiuruvedellä.

– Haasteita on siis paljon ratkottavana hankkeen uutuusarvon takia, mutta Valion ja St1:n yhdistetty osaaminen sekä maataloussektorin että energiantuotannon parissa on valttikorttina haasteiden ratkaisemisessa.

Erityisen myönteistä Helmisestä on ollut Ylä-Savon ja Kiuruveden alueen toimijoiden kiinnostus ja sitoutuminen hankkeen toteuttamiseksi.

– Kuluneen vuoden energiakriisin myötä myös hankkeen kansallinen merkitys on korostunut ja maatalouden ravinnekierron hyödyt nousseet entistä tärkeämmiksi.

Keskuslaitos tarvitsee 400 000 tonnia lantaa

Keskuslaitokselle tarvitaan noin 400 000 tonnia lantaa, josta 70 % on nyt varmistettu aiesopimuksin. Sopimuksia on lukuisia kymmeniä Kiuruvedeltä ja sen lähialueilta.

Keskimäärin yksi lannantoimittaja on lupautunut toimittamaan noin 3000 tonnia lantaa vuodessa.

– Nyt solmittujen aiesopimuksien lisäksi kiinnostusta on paljon myös kauempana suunnitellusta keskuslaitoksesta Kiuruvedellä ja teemme parhaillaan arvioita satelliittilaitosten sijaintipaikoista, joihin kauempana Kiuruvedeltä sijaitsevat maatilat voisivat toimittaa syötteitään.

Mitä hyötyä maatiloille on hankkeeseen mukaan lähtemisestä?

– Hankkeeseen on lähdetty periaatteella, että toiminnan on oltava kannattavaa kaikille osapuolille. Tilat saavat suoria taloudellisia hyötyjä kustannussäästöinä mm. lannoitevalmisteiden ostojen vähenemisenä sekä lannanlevitykseen liittyvien logististen säästöjen muodossa, mutta korvaamme suunnitellussa toimintamallissa myös tiloille aiheutuvaa työtä ja mahdollisia investointitarpeita osallistumiskorvauksella.

Suomen Lantakaasu Oy:n (ST1 ja Valio)  tavoitteena on tuottaa lantapohjaista biometaania yhden terawattitunnin verran vuoteen 2030 mennessä. Lannan lisäksi tuotannon raaka-aineina käytetään maataloussyötteitä kuten nurmea sekä elintarviketeollisuuden sivuvirtoja. Suunnitelmissa on, että nesteytetty biometaani (LBG) hyödynnetään pääasiassa raskaassa tieliikenteessä ja meriliikenteessä.

Biokaasulaitos on tarkoitus saada toimintaan kesällä 2026. Se sijoittuu muutaman kilometrin päähän Kiuruveden

ABC-liikenneasemalta Pyhäjärvelle päin.