Pohjois-Savon hyvinvointialueella ollaan uudistamassa palvelujärjestelmää. Viranhaltijoiden tekemän luonnoksen mukaan Kiuruvedellä olisi jatkossa laajassa ja maltillisessa skenaariossa sosiaali- ja terveysasema, joka olisi avoinna arkisin eli toiminta jatkuisi osapuilleen nykyisellään. Soteaseman palveluvalikoima olisi suppeampi kuin sosiaali- ja terveyskeskuksessa, jollainen olisi Iisalmessa. Soteasemalla terveydenhuollon kiireettömät vastaanotot olisivat ajanvarauksella, osassa asemia olisi näytteenotto- ja kuvantamispalveluja, työikäisten sosiaalipalveluja, perheiden, vammaisten ja ikääntyneiden palveluja palvelutarpeen mukaan.
”Tiiviissä” skenaariossa Kiuruvedellä olisi osa-aikainen hyvinvointipiste. Hyvinvointipiste tarkoittaa liikkuvien palveluiden palvelupaikkaa, osa-aikaisella aukiololla. Hyvinvointipisteellä käyvät esimerkiksi hoitajat ja lääkärit sekä neuvolan, suun terveydenhuollon, työikäisten sosiaalihuollon ja ikääntyneiden palvelujen työntekijät alueellisen palvelutarpeen mukaan. Liikkuvilla palveluilla turvataan soteammattilaisten läsnäolo eri puolilla hyvinvointialuetta. Sotepiste ei toimisi välttämättä nykyisessä terveyskeskuksessa.
Tulevaisuuden palvelumuotoja ovat Pohjois-Savon hyvinvointialueella nykyistä laajemmat digipalvelut sekä liikkuvat ja kotiin vietävät palvelut.
Palvelujärjestelmän uudistaminen turvaa palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden, mahdollistaa asiakkaan valinnanvapauden sekä varmistaa henkilöstön riittävyyden ja tasapainottaa taloutta.
Tulossa Oma Savo -digipalvelu
Hyvinvointialueen uudistuksessa digipalveluita kehitetään ensisijainen palvelukanavana. Vastaanottopalveluiden toimipisteverkko mahdollistaa asioinnin niille, joille digipalveluiden käyttö ei ole mahdollista tai ne eivät sovellu asian hoitoon.
Hyvinvointialueella ollaan ottamassa käyttöön Oma Savo-digipalvelu, mikä pitää sisällään oma- ja itsehoidon, terveysneuvonnan, kuntoutusohjeet, mittaukset ja seurannat, oirekartoitukset ja kyselyt, reseptien uusinnat, yhteydenottopyynnöt, ajanvaraukset ja -peruutukset, hoitotarvike- ja välinetilaukset, avunpyyntö ja huoli-ilmoitukset, chat, videovastaanotot ja -tapaamiset, etähoidon, etäkonsultoinnin. Tavoitteena on siirtää noin 25-40 prosenttia asiakaskontakteista digipalveluihin.
Skenaarioluonnosten vaikutusten arvioidaan alentavan hyvinvointialueen kustannuksia 25–45 miljoonaa euroa. Uudistuksilla tasapainotettaisiin hyvinvointialueen taloutta merkittävästi, todetaan tiedotteessa. Kokoluokka vastaa osaltaan uudistukselle asetettuun pysyvään 30–50 miljoonan euron kustannusvaikutustavoitteeseen.
Uudistusten yksityiskohtainen toimeenpano tapahtuisi vaiheittain seuraavien 3-4 vuoden aikana.
Kiinteistösuunnitelma tänä vuonna
Palvelujärjestelmän uudistamiseen liittyen aloitetaan kiinteistösuunnitelman valmistelu. Kuntien kanssa tehdyt kolmen vuoden ja yhden optiovuoden vuokrasopimukset on myös arvioitava tämän vuoden loppuun mennessä. Linjauksena on, että hyvinvointialue käyttää vain omistuksessaan olevia tiloja ja vuokraa vain palvelutoimintaan tarvittavat tilat.
Uudistus vahvistaa myös liikkuvaa sairaalaa, liikkuva sairaala tuo sairaalatason hoidon potilaan kotiin. Kotiutusyksikkö nopeuttaa potilaiden siirtymistä osastoilta kotiin. Luonnoksen mukaan liikkuvaa palvelua olisi vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia palveluista, digipalvelua 25-40 prosenttia ja fyysistä palvelua 40 prosenttia palvelusta. Liikkuvan sairaalan palveluihin kuuluu esimerkiksi vaativan lääkityksen, ravitsemuksen tai vaativien hoidollisten toimenpiteiden toteuttaminen. Liikkuvan sairaalan asiakasmäärää lisätään astettain tasolle 150–200.
Uudistaminen välttämätöntä
Tiedotteessa todetaan, että palvelujärjestelmän uudistaminen on välttämätöntä, sillä henkilöstön riittävyys, talouden tasapainottaminen ja kasvava palvelutarve haastavat nykyjärjestelmää ja vaativat toiminnallisia uudistuksia.
Nyt esillä oleva materiaali on viranhaltijavalmisteluna tehty ensimmäinen luonnos. Luonnos on alustava. Valmistelua ja käsittelyä jatketaan osallistamalla henkilöstöä, asukkaita ja sidosryhmiä talven ja kevään 2024 aikana.
Lisäksi luonnokseen tullaan pyytämään lausunnot hyvinvointialueen lautakunnista, jaostoista sekä lakisääteisistä että vapaaehtoisista vaikuttamistoimielimistä. Myös Pohjois-Savon kunnilta pyydetään luonnokseen lausunnot.
Maalis-huhtikuussa kerätään kyselyjen avulla asukkailta, sidosryhmiltä ja henkilöstöltä kommentteja ja ehdotuksia. Keväällä järjestetään myös alueellisia kuulemistilaisuuksia eri puolilla Pohjois-Savoa.
Valmistelutyöryhmät analysoivat saatua palautetta, vaihtoehtoisia ehdotuksia sekä lausuntoja ja näiden perusteella arvioivat muutostarpeita, tekevät korjauksia ja vaikutustenarviointia.
