Yrittäjät seuraavat tyrmistyneinä julkisen sektorin vimmaa ostaa palveluita ja tuotteita omilta yhtiöiltään. Erityisesti tämä käytäntö näkyy hyvinvointialueilla eri puolilla maata, kun näitä laitetaan nyt toimimaan kovalla kiireellä.
Suomen Yrittäjät vaatii, että Kuluttaja- ja kilpailuvirasto (KKV) tutkii kuntien ja hyvinvointialueiden päätökset kiertää kilpailutukset ostamalla palveluilta omilta yhtiöiltään sidosyksikköjärjestelyin. Käytännössä in-house yhtiön aseman saavuttaa hankkimalla muutaman osakkeen palvelua tuottavasta yhtiöstä, jonka jälkeen hankintoja voi tehdä ilman kilpailutusta. Tuoko pieni omistusosuus kunnille tai hv-alueille todellista määräysvaltaa näihin yhtiöihin? Suurena riskinä on, että viranhaltija tai julkinen organisaatio hyödyntää ensisijaisesti sidosyksiköidensä palveluita hankinnan helppouden vuoksi ja kilpailuttaminen jätetään tekemättä.
Julkisuudessa ollut Helsingin kaupungin palkanmaksuesimerkki on vain jäävuoren huippu. Vastaavia esimerkkejä ympäri maata ja vauhti vaan kiihtyy. Palkkahallinnon lisäksi hyvinvointialueet ja kunnat ostavat sidosyksikköyhtiöjärjestelyin ilman kilpailutusta esimerkiksi pesula-, kiinteistönhuolto-, kuljetus- ja ateriapalveluita.
Viranomaisen ja tarvittaessa eduskunnan on laitettava piste kilpailutusten kiertämiselle. Laki hyvinvointialueista sanoo, että hv-alue voi harjoittaa liiketoimintaa, jos se on vähäriskistä eikä vaaranna tervettä kilpailua. Kilpailulaki sanoo, että kunta ei saa käyttää määräävää markkina-asemaa väärin eli toimia yksityisillä markkinoilla yrityksiä paremmilla ehdoilla. Kuntalain yhtiöittämisvelvoite sanoo, että kunta on velvoitettu hinnoittelemaan toimintansa markkinaehtoisesti silloin kun kunta tuottaa palveluita kilpailutilanteessa. Laki in-house yhtiöistä velvoittaa hankintayksikön käyttämään määräysvaltansa sidosyksikköihinsä samoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja pelkkä omistusosuus tai osallistuminen yhtiökokouksiin ei täytä määräysvallan kriteereitä.
On nähtävissä, että julkinen sektori lähtee mukaan yhtiöhimmeleihin säästääkseen aikaa. Mutta oleellinen kysymys on, se säästääkö se veronmaksajien rahoja. Kansalaisten etu on, että yhteisten palveluihin käytettävä rajallinen euromäärä käytetään mahdollisimman tehokkaasti.
Onnistunut julkinen hankinta edellyttää huolellista markkinavuoropuhelua ja tässä kiire on huono konsultti. Huolellinen vuoropuhelu ennen kilpailun avaamista on ensimmäinen steppi, joka auttaa ymmärtämään hankkeen laajuuden ja markkinoilla tarjolla olevan osaamisen. Ratkaisujen hakeminen ja tarjoaminen ovat avainasemassa. Miten markkina saadaan toimimaan – on ykköskysymys. Tähän työhön toivotaan uusia näkemyksiä ja ratkaisuja sekä päättäviltä virkamiehiltä että palveluketjuihin kuuluvilta yrityksiltä.
Kirjoittaja on Savon yrittäjien toimitusjohtaja
