SEURAKUNNAN diakonit Maritta Nevalainen ja Tanja Reinikainen saavat toimia näinä viikkoina joulutonttuina, kun he jakavat lahjakortteja ja maksusitoumuksia kiuruvetisille lapsiperheille ja muille apua tarvitseville.
APUA saa tänä jouluna Kiuruvedellä yli sata lapsiperhettä ja noin 250 lasta. Seurakunnan diakoniatyö jakaa 20 000 euron edestä lahjakortteja ja maksusitoumuksia Aino ja Olga Kämäräisen säätiön rahastosta. Kämäräisen säätiön testamentin ehtona, että raha kohdistuu alle 10-vuotiaille, seurakunnan jäsenille, pitkäkestoiseen käyttöön. Säätiön lahjakortilla ei siis voi ostaa leluja, ruokaa, vaatteita, vaan esimerkiksi sängyn tai turvakaukalon.
Kämäräisen säätiöltä haetaan tukea lokakuussa. Neuvolassa, Ankkurissa ja sosiaalitoimessa tiedotetaan säätiöstä ja autetaan ihmisiä täyttämään avustushakemuksia.
– Sitten me pienellä tiimillä, johon kuuluu diakoniatyön johtokunnan jäseniä ja perhetyön tekijöitä sosiaalitoimistosta, käydään läpi avustuksenhakijoita. Näin saamme ohjattua apua useammalle perheelle, kun mietimme yhdessä läpi, ketkä tarvitsevat apua kipeimmin. Toisaalta joku perhe, jonka suhteen monella meistä on sama huoli, voi saada vielä bonustakin, Maritta Nevalainen selittää.
Diakoniatyö ei anna koskaan avustettavilleen rahaa, vaan lahjakortteja tai maksusitoumuksia, näin varmistetaan, että apu varmasti kohdentuu tarpeeseen.
– Joskus voidaan maksaa toki laskujakin, mutta laskut maksetaan aina täältä, Nevalainen jatkaa.
Kämäräisen säätiöstä on jaettu tukea 1980-luvulta lähtien. Rahaa riittää, sillä kyse on metsäomaisuudesta, jonka tuottoa hyödynnetään. Pääomaan ei kosketa. Vastaavaa säätiötä ei ole naapurikuntien seurakunnissa, joten kiuruvetiset ovat tässä suhteessa etuoikeutettuja.
Diakoniatyöllä on myös vuotuinen oma budjetti, joka oli tänä vuonna 23 000 euroa. Siitä summasta on voitu tukea myös kirkkoon kuulumattomia perheitä. Vain Kämäräisen säätiö edellyttää, että avunsaaja on kirkon jäsen.
– Kuka tahansa voi kysyä meiltä apua pitkin vuotta, jos on esimerkiksi talouteen, sairauteen, työttömyyteen tai pätkätyöhön liittyviä toimeentulohuolia. Yhdessä sitten mietitään, auttavatko yhteiskunnan tuet, kuten asumis- ja toimeentulotuet, ja jos avuntarvetta vielä on, apua voi saada oman seurakunnan lisäksi Iisalmen rovastikunnasta ja kirkon diakoniarahastosta, josta saa tukea kriiseihin, vaikkapa, jos tuli on tuhonnut omaisuuden. Diakoniarahastosta olemme voineet hakea myös Tukikummi-avustusta, jolla seurakunta on voinut tukea lasten ja nuorten opiskelua ja harrastuksia, Nevalainen jatkaa.
DIAKONIATYÖ saa myös lahjoituksia yksittäisiltä ihmisiltä, yhdistyksiltä ja järjestöiltä sekä seurakunnan Torintuvan kirpputorilta. Tänä vuonna käytössä on 11 684 euroa, josta Torintuvan osuus on 10 000 euroa 100-juhlavuoden kunniaksi.
Lisäksi leijonaklubit lahjoittavat diakoniatyölle 5000 euroa Leif Lindemanin joulukonsertin pääsylipputuloja.
Rotarit puolestaan ovat lahjoittaneet jo 20 jouluruokakassia, jotka he vievät itse perheisiin jouluna. Säästöpankki Optia, kylätoimikunnat ja yksittäiset ihmiset ovat lahjoittaneet 1 684 euroa. Tässä summassa ei ole Villien ja vapaiden -järjestyksenvalvojien ja teatteriseurue Hulluviiman lahjoitusta.
– Meillä on parikymmentä ihmistä, jotka laittavat säännöllisesti rahaa meidän tilille tai jättävät anonyymisti seteleitä meidän postilaatikkoon, Tanja Reinikainen lisää.
Diakonit korostavat, että seurakunnan kautta lahjoitus menee lyhentämättömänä avunsaajalle, siitä ei vähennetä mitään kuluja.
– Meille kertyy myös paljon lahjoituksia seurakuntatalolle, vaatteita ja leluja. Koska meillä ei ole säilytystilaa, toivomme, että tavara- ja vaatelahjoitukset vietäisiin Torintuvalle. Suuri osa kiuruvetisistä osallistuu Torintuvan kautta tietämättään muiden kiuruvetisten auttamiseen lahjoittamalla kirpputorille vanhaa vaatetta, esineitä ja huonekaluja ja myös ostamalla kirpputorilta, diakonit huomauttavat.
Köyhyyttä on eniten yksinhuoltajilla ja pieneläkeläisillä, joilla ei välttämättä riitä rahaa edes lääke- ja sairaalakuluihin. Myös toisen asteen opiskelijat ovat tiukilla, sillä opiskelu ei ole ilmaista lukiossa eikä ammattikoulussa.
