YLÄ-SAVON Sote-kuntayhtymän kunnat joutuvat tarkastelemaan alueen lääkärien vastaanotto- ja päivystystoiminnan rakennetta loppuvuodesta. Kyse on siitä, kuinka paljon kunnat ovat valmiita maksamaan päivystysvastaanotosta suhteessa toiminnan hyötyyn?
Päivystystoiminta on myös valtakunnan tasolla suurien muutosten edessä. Sosiaali- ja terveysministeriön linjausten mukaan virka-ajan ulkopuolinen päivystystoiminta tulisi keskittää alueellisiin, suurempiin keskuksiin. Lisäksi uusi päivystysasetus, joka astuu voimaan vuonna 2014, edellyttää päivystyslääkäreiltä läketieteen lisensiaatin pätevyyttä, lääkäriopinnoissa loppusuoralla olevat opiskelijat eivät enää kelpaisi päivystyslääkäreiksi.
Alkuvaiheessa tämä kaikki voisi tarkoittaa Kiuruvedellä sitä, että päivystysaika lyhenisi kahdella tunnilla (klo 8-16) ensi vuonna. Vuodesta 2014 lähtien päivystys voisi loppua Kiuruvedeltä kokonaan ja se keskitettäisiin Iisalmeen, mikäli sosiaali- ja terveysministeriön muutokset toteutuvat.
PÄIVYSTYKSESTÄ ja lääkinnällisistä tukipalveluista yhtymässä vastaava ylilääkäri Jarno Rieppo oli esittelemässä lääkärien näkemyksiä yhtymähallitukselle viime viikolla, eilen vaihtoehtoja kerrottiin Kiuruveden valtuustolle.
Riepon mukaan Sote-alueelle on päässyt vuosien mittaan syntymään palvelurakennevinouma, yli 50 prosenttia vastaanottokontakteista tapahtuu päivystyksessä, kun valtakunnan tasolla jäädään alle 20 prosentin. Erityisen ongelmallinen tilanne on Kiuruvedellä.
– Päivystyksen kuormitus johtuu siitä, että alueella ei ajoittain ole ollut muunlaista palvelua, ihmiset ovat olleet pakotettuja hyödyntämään päivystystä. Ehkä on syntynyt myös kuvitelma, että vaiva ratkeaa vain päivystyksessä, koska vastaanotolle ei ole päässyt. Näin päivystyksen rooli on vahvistunut.
Kiuruvedellä päivystyspalveluja käytetään kaksi kertaa enemmän kuin Iisalmessa ja neljä kertaa enemmän kuin Vieremällä. Riepon mukaan kuormittavuutta ei selitä se, ettei päivävastaanottoaikoja olisi tarjolla, eikä myöskään kiuruvetisten suurempi sairastavuus.
Ihanteellisinta Riepon mukaan olisi, että ihmiset ohjautuisivat ajanvarauspalvelujen piiriin, ellei kyse ole lääkärin kiireellistä arviota vaativasta terveysongelmasta, joka ei voi odottaa seuraavaan päivään tai viikonlopun yli.
– Päivystyksen lääkäri ei pysty vastaamaan kansantautien ongelmiin. Jos päivystykseen mennään muissa kuin äkillisissä ongelmissa, päivystys tuottaa vähän terveyshyötyjä ja on kallista. Ruuhkaisat päivystykset lisäksi heikentävät vakavasti sairaiden hoitoa, Rieppo muistuttaa.
