Uutiset (muokattu 20.1.2021) Jaana Selander

Mikko-sika luomutilalle lemmikiksi

MIKKO-SIKA makoilee tyytyväisenä oljilla. Kun Aarni Manninen menee karsinaan, hyppii sika vasten Aarnia ja yrittää purra, näykkiä kärsällään.
– Näkee, että Mikko on tänne jo kotiutunut, vaikka se on ollut täällä vasta kolmatta päivää, Aarni selittää tyytyväisenä.

AARNI MANNINEN otti Mikka-sian huostaansa Jaakko Teppo goes to Mallorcan viimeisen esityksen jälkeen sunnuntaina. Mikko-sikaa oltiin jo viemässä lahdattavaksi.
– Kuulin esityksen jälkeen, että Mikko-sian elämä päättyy. Lupasin miettiä, että josko ottaisin sian ja lähdin ajelemaan kotia kohti. Matkalla tuli soitto teatterilta, että se on nyt heti päätettävä, otanko Mikon vai en. Käänsin auton keulan takaisin päin kirkonkylää ja hain sian kotiin, Aarni selittää.

MIKKO-SIKA on Mannisen mukaan hyvin seurankipeä ja virkeä. Lenkillä se menee sellaista vauhtia valjaissa, ettei lenkittäjä tahdo mukana pysyä.
– Koiria se yrittää purra hännästä, mutta ne antavat Mikolle takaisin. Puremista se on vähentänyt, Aarni selittää ja rapsuttelee Mikkoa kyljestä.
Mikko syö Heinäkylän Laukkalassa keitettyä perunaa ja leivän kannikoita. Teatterilla sen ruokavalioon kuuluivat omenat ja rusinat.
Aarni Mannisella on luomutilallaan Mikko-sian lisäksi lampaita ja kyyttöjä. Lampaat majailevat viereissä karsinassa.
Aarni Manninen arvelee, että Mikko-sika saa viettää eläkepäiviään hänen tilallaa kuolemaansa saakka. Yleensähän siat syödään, kun ne ovat parhaassa lihassa.
– Meillä on tänä jouluna muualta tilattu luomukinkku joulupöydässä, huomauttaa Aarni.
Aarni Mannisella ei ole ollut koskaan aikaisemmin sikaa kotieläimenä ja ensikokemuksen perusteella se vaikuttaa oikein kivalta eläimeltä.

MIKKO-SIKA pääsee estradille taas helmikuussa, jolloin Maalaiskaupunginteatteri tarjoaa kymmenkunta esitystä Jaakko Teppo goes to Mallorca- esityksestä.
– Toivottavasti Mikko ei kovin paljon liho joulunpyhinä, teatterin puheenjohtaja Seija Suhonen sanoo.
Suhonen kertoo, että Mikko-sika pärjäsi erinomaisesti teatterilaisena, tosin sillä oli esityksessä vain pieni rooli.
– Aluksi se kiljahteli kovasti, mikrofoneja ei tarvittu.
Esitysten välissä Mikko vietti aikaansa häkissä lavasteiden takana. Siellä se söi omenoita ja rusinoita kaikessa rauhassa.

MIKKO-SIKA saatiin ihan pienenä possuna Soile Kansannivalta Runnilta. Se oli vielä emänsä nisässä kiinni, kun se tuotiin teatteriharjoituksiin. Aluksi Mikko-sika punkkasi näyttelijä Satu Hukkasen luona, mutta Satu tuli niin allergiseksi sille, että seuraavaksi täysylläpidon Mikolle tarjosi toinen teatterilainen, Teija Ratinen.