JORMA Tenhunen esitti alkuvuodesta Kiuruvesi-lehden Postia-palstalla, että vanhan meijerin purkamisessa otettaisiin aikalisä, ”sillä pitäähän maitopitäjässä meijeri olla, vaikka muunlaisessa käytössä”.
TENHUNEN uskoo kirjoituksessaan, että hyviä ideoita uusiokäytölle varmaan löytyisi Kiuruvedeltä ja sen ulkopuolelta, vaikka rahapalkinnon avulla ja kysyy, voiko kunnostuksen kustannuksiin hakea EU-avustusta tai museoviraston tukea? Samalla saataisiin korjausrakentajille töitä.
Niinpä. Kiuruveden vanhalla meijerillä on pitkät perinteet ja meijeri oli aikanaan liikevaihdolla mitattuna suuri yritys koko pohjoisen Savon alueella. Tuottajia oli parhaillaan 1740 vuonna 1966 ja henkilökunta pysyi vuosikymmeniä vakiona noin 60–80. Kiuruveden meijeri oli ennen 1970-lukua Kiuruveden suurin työnantaja. Maitoa meijeriin toimitettiin 1980-luvun alussa 34,3 miljoonaa kiloa. Lähettäjien määrä oli tuolloin noin 1000.
Kiuruveden meijerillä oli myös päteviä johtajia, heistä mainittakoon Tauno Kinnunen, Eino Lehtimäki ja Touko Heinonen.
KAAVOITTAJA Mirja Nuutinen kertoo, että meijerin asemakaavan muutoksen yhteydessä on tutkittu kolmea vaihtoehtoa: vanhan meijerin säilyttävää, osittain säilyttävää ja osittain purkavaa sekä kokonaan purkavaa vaihtoehtoa ja selvitetty niiden vaikutuksia.
Nuutinen kertoo, että kaavoituksen seurantaryhmä on yksimielisesti kannattanut kokonaan purkavaa vaihtoehtoa.
– Tässä kuussa on viranomaisneuvottelu, missä selviää ELY:n kanta asiaan. Pyrin saamaan kaavan tekniseen lautakuntaan maaliskuun puolivälissä, jolloin kaavaehdotus tulisi nähtäville. Parhaassa tapauksessa hyväksymiskäsittely voisi käynnistyä touko-kesäkuussa ja kaava tulla voimaan loppukesästä.
SYKSYLLÄ 2014 Yrityskiinteistöt-työryhmä teki esityksen meijerin suojelun purkamiseta tavoitteena mahdollistaa rakennuksen purkaminen. Esitystä on käsitelty työryhmässä ja kaavoituksen seurantaryhmässä viime vuonna.
Vanha meijeri on rakennettu vuonna 1908. Rakennukseen on tehty laajennuksia ja muutoksia vuosina 1930–1984. Meijerin toiminta päättyi vuonna 1996. Rakennus siirtyi Kiuruveden Kehittämisosakeyhtiölle vuonna 2002. Rakennus kunnostettiin luonnontuote- ja elintarvikeyritysten hautomoksi. Rakennus on tällä hetkellä Kiuruveden kaupungin omistuksessa.
Asemakaavassa vanha meijeri on suojeltava rakennus, jonka ominaispiirteet tulee korjaus- ja muutostöissä säilyttää. Taajaman osayleiskaavassa meijeri on paikallisesti merkittävä rakennuskohde.
Kaavamuutoksella selvitetään vanhan meijerin suojelumerkinnän poistamismahdollisuus asemakaavasta. Asemakaavan muuttaminen edellyttää myös taajaman osayleiskaavan muuttamista.
Vanhassa meijerissä on tehty vuonna 2012 kuntoselvitys, jossa on havaittu eri puolilla kosteusvaurioita, ilmanvaihdon puutteellisuutta, hajuhaittoja ja elintarviketuotanntoon sopimattomia sisäpintarakenteita.
Rakennus on sokkeloinen ja tilat sijaitsevat eri tasoissa. Korjauskustannukset olisivat noin 1– 2 miljoonaa euroa, mikäli rakennus saneerattaisiin yritystoimintaan sopivaksi. Rakennuksen käyttöaste on heikko, vuokratulot ja toimintamenot ovat epätasapainossa ja vuosittaiset tappiot ovat noin 100 000 euroa.
