FEIJA GRÖNFORS, vaikka tämä muistelus on Kiuruvesi-lehden pyyntö, se mitä suurimmassa määrin kirjautuu julkiseksi onnitteluksi sinulle täyttäessäsi siunaukselliset 90 vuotta.
SINUUN, veljeesi Vihtoriin, Porttilaan ja teidän perheisiinne liittyy sitä, mitä monilta muilta asuinkunnilta puuttuu. Te olette kuuluneet paikkakunnan kantaväestöön. Olette antaneet kotikunnallenne voimanne ja elämänne. Ilman teitä valtaisat mustalaismusiikin festivaalitkin olisi pidetty jossakin muualla. Jos sielläkään!
ENNEN kuin Kiuruveden kotiseutuyhdistyksen 30-vuotisjuhlassa 17.7.1977 juhlapuhuja, kirjailija Lauri Leskinen ilmaisi ikuisesti elämään jääneen lauseensa "Ihmisenä kiuruvetinen olkoon nöyrä, mutta paikkakunnan jäsenenä pitäköön päänsä pystyssä", sinä Feija ja veljesi Vihtori perheinenne annoitte kotinne ja kotitanhuanne valtakunnalliselle musiikkifestivaalille tapahtumapaikaksi.
SUOMESSA ja koko Pohjoismaissa ensimmäiset mustalaismusiikin festivaalit järjestettiin siis Kiuruvedellä 1.–3. heinäkuuta 1977. Idean "isä" Vihtori Grönfors halusi tapahtumalle jämäkkää julkisuutta. Niinpä me, Vihtori, kunnanjohtaja Esko Rautio ja minä, marssimme itsensä maaherran juttusille. Ainoana asiana pyytää maaherra Kauko Hjerppe päivien suojelijaksi. Maaherra suostui ilomielin.
LÄHTÖKOHTANA Grönforssien veljeksillä oli, ettei järjestyksen pilaajia päästettäisi juhlille. Eikä juhlien jälkeen virkavallalla ollut yhtäkään moitteen sanaa. Kiitosta annettiin. Olihan ohjelmassa myös hengellistä antia.
ENTÄS se 1 800-päinen yleisö joka sunnuntaina oli tullut juhlakentälle kuulemaan Anneli Saria, Hortto Kaaloa, Taisto Saaresahoa, Kai Palmia, Gunnar Hagertia? Ja jossa juonnot suoritti Yrjö Tähtelä ja letunpaistopuhvetti oli uskottu Kiuruveden Martoille? Näin Kiuruvesi-lehti.
Mauno Kauhanen: – Tällainen tilaisuus lähentää ihmisiä puolin ja toisin. Juhlassa tuli esille mustalaisten korkeatasoinen musikaalisuus.
Saksalaisia turisteja oli mukana runsaasti eri puolilta Ylä-Savoa. Berliinin matkatoimiston johtaja Nikolai Weyner: – Oikein hyvä tilaisuus. Suurenmoinen. Ohjelma oli ensiluokkainen. Tällainen tapahtuma on hyvä matkailuvaltti.
Pitäjänneuvos Rieti Partanen: -Tapahtuma oli mielenkiintoinen ensinnäkin siksi, että mukana oli korkeatasoisia taiteilijoita, kuten Anneli Sari. Hän on kansainvälistä luokkaa. Lisäksi ilmapiiri oli hyvin välitön, ei lainkaan pingottunut. Yhteisissä tilaisuuksissa myös opitaan tuntemaan toisemme paremmin, niin mustalaiset kuin valkolaiset. Vetonaula olivat myös hyvät hevoset.
KOLME vuotta myöhemmin, siis 1980, tein haastattelun Mustalaiskulttuurin Keskuksen puheenjohtaja Yrjö Tähtelästä. Haastattelu tapahtui Helsingissä Pohjoismaisessa seminaarissa. Toiset juhlat kun olivat tuloillaan.
Kysyin, missä ja milloin seuraava suuri mustalaistapahtuma?
Yrjö Tähtelä: –Valtakunnallinen kulttuuritapahtuma Kiuruvedellä 27.-29. kesäkuuta. Myös ulkomaisia nimekkäitä mustalaistaiteilijoita tulisi mukaan.
Jatkoin uteluani. Sitä, miksi tapahtuma pidetään juuri Kiuruvedellä?
Yrjö Tähtelä: –Kiuruveteen liittyy jo perinteitä, olihan siellä tähän mennessä ainoa pohjoismainen mustalaistapahtuma vuonna 1977. Ja menestys oli valtaisa. Kiuruvedellä on Grönforssien Porttila ja kunnan osoittama myönteinen ilmapiiri.
LAURI WINBERG
kotiseutuneuvos
