MARTTI Kuonanoja Hautakylän Tupaharjusta pitää kädessään kiväärin perää. Se tarttui Kuonanojan verkkoon toukokuun lopussa. Verkot olivat Kilpijärvessä. Verkkojen alta löytyi sodanjälkeinen asekätkö, joka piti sisällään kiväärejä ja ammuksia.Kuonanoja näyttää Kilpijärvellä paikan, mihin asekätkö oli upotettu. Kuonanoja pääsi kiväärien ja ammusten jäljille, sillä myrsky oli siirtänyt verkkoja.
ASEKÄTKÖPAIKALLA on vettä vain pari metriä. Kerättyään kalasalliin talteen meni Martti Kuonanoja tutkimaan aluetta ja tökki pohjaa atraimella.
– Kuin kivikasa olisi pohjassa tyrkkinyt. Silloin aavistin, mitä sieltä löytyisi, Kuonanoja selittää.
Pohjasta nousi kolme kivääriä ja ammuksia noin 100 kiloa.
Martti Kuonanoja soitti löydöstään poliisille heinäkuussa ja parisen viikkoa sitten Puolustusvoimat haki kiväärit ja ammukset pois. Martti otti kivääreistä ja ammuksista kuvan kännykkäkamerallaan.
MARTIN isä Jussi Kuonanoja (syntynyt 1913) oli mukana talvisodassa. Hän haavoittui niin pahasti heti sodan alkumetreillä, ettei enää ollut kykenevä jatkosotaan. Koko loppuelämän Jussi Kuonanojan toinen jalka oli 7 senttiä toista lyhyempi.
– Isän luona kävi sotien jälkeen veteraaneja kylässä, muun muassa asekätkennästä tuomittu Timo Kärkkäinen. Poikasena kuuntelin korvat höröllään ukkojen juttuja metsästyksestä ja tietysti sodasta, he puhuivat myös asekätkennästä.
Alkuun aseet olivat kätkettyinä Tupaharjun pihapiiriin, maakuoppaan, mutta kun rapakkojokinen Frans Kauhanen jäi kiinni asekätkennästä, asekätkö siirrettiin keskelle Kilpijärveä. Kilpijärvi on Tupaharjusta kävelymatkan päässä. Martti arvelee, että hänen Antti-setänsä piillotti aseet ja ammukset järveen 1945–46 talvella.
Jussi-isä ja Antti-setä eivät koskaan kertoneet Martille aseiden kätköpaikkaa.
– Nyt vasta ymmärrän, miksi isä ei koskaan suostunut laskemaan verkkoja juuri asekätköpaikalle, sehän olisi voinut paljastua.
Jussi Kuonanoja kuoli vuonna 1998. Martti on syntynyt vuonna 1949.
Martti Kuonanoja on ollut koko ikänsä kiinnostunut sotahistoriasta. Kansa Taisteli -lehdet on luettu tarkkaan.
– Niitä on vieläkin tallessa tuolla vintillä.
PÄÄMAJAN nuorten upseerien suunnittelema ja johtama maanlaajuinen aseiden hajavarastointi, asekätkentä, kuohutti mieliä juuri sodan päättyneessä Suomessa, kirjoittaa Leo Huovinen Kiuruveden historiassa. Hajavarastoinnin tarkoituksena oli sijoittaa aseita eri puolille Suomea siltä varalta, että maamme miehitetään tai joudutaan sotaan Sisä-Suomessa.
Asekätkentäorganisaation rungon muodostivat suojeluskuntapiireihin sijoitetut 2. yleisesikuntaupseerit. Asekätkentä tehtiin syksyn 1944 ja kevättalven 1945 aikana. Aseita ja ampumatarvikkeita saatiin piillotetuksi noin 35 000 miestä varten.
Valtiollinen poliisi, Valpo, paljasti kätköt alkukesällä 1945. Tästä kehittyi monivuotinen, Pohjoismaiden laajimmaksi paisunut oikeusprosessi, jossa 1 488 henkilöä tuomittiin vankeuteen. Pidätettyjä oli noin 2 600 ja asekätkijöitä yhteensä 5000–10 000.
Kiuruvesi kuului Iisalmen suojeluskuntapiiriin. Jokaiseen alueen kuntaan perustettiin kunnansolu johtajineen. Kätkettävä materiaali tuli suoraan 14 D:lta, sen kotiutetuilta joukoilta. Kätköt saatiin valmiiksi vuoden 1944 lopulla. Taistelujoukon perustamisvalmistelutkin aloitettiin ja pisimmälle päästiin Lapinlahdella ja Kiuruvedellä.
IISALMEN suojeluskuntapiirin alueelta paljastui ensimmäiseksi kiuruvetisten kätkö. Maaliskuussa 1945 löydettiin Rapakkojoelta vääpeli Frans Kauhasen ladosta asekätkö, joka sisälsi muutamia konepistooleita, laatikollisen patruunoita ja säkillisen vaatetavaraa. Kauhanen vakuutti, ettei hän tiennyt asiasta mitään. Tähän ei kuitenkaan uskottu, joten hän muutti kertomusta. Kauhanen tunnusti varastaneensa tavarat suojeluskunnan varastosta ja aikoneensa myydä ne myöhemmin. Asia käsiteltiin siviilirikosjuttuna. Kiuruveden kihlakunnanoikeus antoi Kauhaselle 8 kuukauden ehdollisen vankeusrangaistuksen, jonka hovioikeus korotti vuoden ehdottomaksi kuritushuonetuomioksi.
Myöhemmin Kauhanen joutui tuomiolle asekätkentäjutun yhteydessä. Hänet tuomittiin kätkentään syyllistyneenä kahdeksi kuukaudeksi vankilaan.
Huovisen mukaan Kauhasen tapaus kelpaa hyvin esimerkiksi maakunnan miesten velvollisuudentunnosta. He olivat valmiit ottamaan omaksi syykseen asioita mieluummin kuin paljastamaan tovereitaan.
TUNNETUIN kiuruvetinen asekätkijä oli edesmennyt kirkkoherra ja piispa Jukka Malmivaara. Malmivaara sai 12 kuukauden tuomiin ja pidätettynä hän oli 18 kuukautta.
