Uutiset (muokattu 20.1.2021) Jaana Selander

Ville Pekkala aloitti Optian aluekonttorin johtajana

KIURUVETISJUURINEN pankinjohtaja Ville Pekkala ottaa mielellään uuden haasteen vastaan aloittaessaan vuoden alussa Säästöpankki Optian Ylä-Savon aluekonttorin johtajana.

PEKKALAN nousu pankkiuralla on ollut nopeaa, sillä hän aloitti Säästöpankki Optian Kiuruveden ja Pyhäsalmen konttoreiden johtajana pystystä metsästä kolmisen vuotta sitten. Nyt hän johtaa säästöpankkiryhmän suurimman pankin, Säästöpankki Optian, Ylä-Savon 8 konttoria (Iisalmi, Kiuruvesi, Pyhäsalmi, Lapinlahti, Rautavaara, Sonkajärvi, Vieremä ja Varpaisjärvi).
– Tulen liikkumaan paljon konttoreissa, sillä tykkään tehdä töitä ihmisten kanssa, Pekkala sanoo.
Pekkalalle suurin yllätys pankinjohtajan tehtävässä on ollut se, että siinä tarvitaan enemmän psykologiaa kuin matematiikkaa.
– Ajattelin, että pankinjohtajan työssä 90 prosenttia on matikkaa ja 10 prosenttia psykologiaa, mutta tämä hommahan onkin ihmisten johtamista, eikä asiakkaitakaan voi kohdata numerot edellä. On tärkeää osata ymmärtää ja käsitellä ihmisiä, kone kyllä laskee, eikä datasta tule puutetta, Pekkala kiteyttää.
Muutoinkin pankinjohtajan rooli on paljon muuttunut.
– Ennen tässä Kiuruveden konttorissakin oli pankinjohtajan huoneen edustalla pitkä penkki, jossa ihmiset jonottivat johtajan puheille pääsyä hattu kourassa, tänä päivänä pankinjohtaja menee ihmisten luo hattu kourassa.

SYKSY on ollut Pekkalalle työntäyteinen, kun pankin organisaatiota on sorvattu uuteen uskoon.
– Organisaatiomuutoksella on yksinkertaistettu hallintoa. Kun ennen oli 5 konttorinjohtajaa, nyt kaikki ovat hallinnollisesti minun näppieni alla, näin muille jää enemmän aikaa hoitaa asiakkaita. Muutoksella myös vastataan siihen osaamispääoman katoamiseen, mikä on hävinnyt pankista eläkkeelle siirtyvien mukana.
Organisaatiomuutos liittyy myös pankkien välisen kilpailun asettamaan tehokkuusvaatimukseen sekä siihen tosiasiaan, että Säästöpankki Optian Ylä-Savon aluekonttori toimii muuttotappioalueella.
– Olemme nyt yhtä kokonaisuutta, palvelut säilyvät ja paranevat.
Pekkala tulee tekemään aluejohtajana samoja hommia kuin kahden konttorin johtajana, nyt vain alaisuudessa on 8 konttoria. Työhön kuuluvat hallinnollinen esimiestyö, valvonta, suurimmat luottopäätökset, toiminnan kehittäminen ja laadunvalvonta.
– Strategiaamme kuuluu, että säilytämme kivijalkakonttorit kaikilla paikkakunnilla. Olemme katsoneet, että asiakkaamme kaipaavat palvelua kasvotusten, vaikkakin yhä enemmän asioidaan verkossa ja kassapalvelujen käyttö on vuosi vuodelta vähentynyt. Harkitsemme parasta aikaa asiakkaiden kohtaamiseen käytettävän ajan laajentamista. Pankkipalvelu kasvotusten ei tule koskaan häviämään, vaikka autot ajaisivat itsekseen ja robotit hoitaisivat valtaosan töistä.

SÄÄSTÖPANKKI Optia erottuu Pekkalan mukaan muista pankeista siinä, että Optiassa on pysytty ketterinä ja joustavina.
– Meiltä saa aina tietyn ihmisen kiinni, joka myös kykenee asioista päättämään. Voimme myös käydä kentällä, tiedämme missä olosuhteissa maatilalla tai yrityksessä töitä tehdään. Vahvuutemme ovat niin ikään säästämiseen ja sijoittamiseen liittyvät palvelut. Meillä on Ylä-Savossa kolme huippuammattilaista sijoituspäällikköä.
Sijoittamisosaamisella on kysyntää, sillä suomalaisten varallisuus kasvaa koko ajan.
– Perinnöt ovat ihan eri mittaluokassa kuin 50 vuotta sitten, ihmisillä on finanssivarallisuutta, joka ei ole sidottu maahan tai metsään. Me panemme sen varallisuuden poikimaan.

OPTIASSA ei haikailla pankkipalvelujen laajentamiseen lääkäriasemiin ja apteekkipalveluihin kuten Osuuspankkiryhmässä.
– Me keskitymme pankkibisnekseen. Ja onhan meillä kiinteistövälityspalvelu SP-Koti, jonka markkinaosuus on jo SKV:n luokkaa, Pekkala huomauttaa.
Pekkala sanoo, että Säästöpankki Optia toimii eri lähtökohdista kuin vaikkapa Osuuspankkiryhmä, sillä säästöpankit eivät jaa osinkoja eikä bonuksia.
– Meidän ei tarvitse tavoitella hirmuista voittomarginaalia, kunhan pidämme toiminnan plussan puolella. Voittovarat laitamme toimintaan tai hyväntekeväisyyteen.
Tulevaisuus on joka tapauksessa kaikille pankeille haasteellinen. Pekkala sanoo, ettei oikeaa pankkikilpailua ole vielä Suomessa nähty.
– Jos kivijalkapankin haluaa säilyttää, on haastavaa vastata hintakilpailuun, kun nettiin ilmestyy sähköisiä pankkeja, joiden takana on ehkä kaksi ihmistä ja töitä tehdään autotallista. Nyt näitä pop up -pankkeja on ehkä puolenkymmentä, pian 50. Kuten Euroopassa. Kilpailu tulee siis vielä kovenemaan, ennakoi Pekkala.

PEKKALA on koulutkseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on viihtynyt Pohjois-Savossa hyvin, vaikka kaikki samana vuonna Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteellisestä valmistuneet ystävät ovat töissä joko Helsingissä tai ulkomailla.
– Olen kotiseuturakas ja tykkään luonnosta.