LUKION opetussuunnitelma sisältää opintoja, joilla kehitetään yrittäjämäistä ajattelutapaa. Lukiolaiset peukuttavat uudenlaisen opintokonseptin puolesta.
KIURUVEDEN lukiossa opetussuunnitelmaan on sisällytetty opintoja, jotka edesauttavat yrittäjyyden ja työelämän tuntemusta sekä yrittäjämäisen ajattelutavan ymmärtämistä. Opinnot liittyvät Ylä-Savon lukioiden yhteiseen ESR-rahoitteiseen Lyyti-hankkeeseen. Mieleenpainuvimpana kokemuksena kiuruvetiset opiskelijat mainitsevat yrittäjäsimulaattoripelin Kuopiossa Yrityskylässä.
– Yrityskylän pelipäivä oli siistiä. Siinä oppi, miten asiat vaikuttavat toisiinsa. Pieni virhe voi paisua suureksi. Mitä suurempi yritys, sen laajempi vaikutus pienelläkin virhevalinnalla on, kertoo Kiuruveden lukion ensimmäisen vuosikurssin oppilas Senni Hyvönen.
Ensimmäisen vuoden opiskelijat viettivät pelipäivän syyslukukaudella Kuopion Yrityskylässä, jossa he pääsivät simulaatiopeliin. Peliin on luotu virtuaalinen toimintaympäristö sekä yrityksiä, joiden toiminnasta oppilaiden tulee vastata.
– Oli hienoa, miten teknologiaa oli hyödynnetty pelin toteutuksessa. Kaikki toimi hienosti ja teimme tehtäviä tableteilla, kertoo opiskelija Matias Moisala.
Pelin tiimoilta opiskelijat saivat paljon tietoa yrityksen pyörittämiseen sekä yrittäjyyteen liittyen.
– Pelin myötä opin, että yrittäjyydessä on omat haasteensa. Kuinka rahat on hyvä sijoittaa sekä millaisia neuvottelutaitoja tarvitaan. On oltava myös tarkkana, etteivät tavarat jää varastoon, pohtii opiskelija Sauli Väänänen.
– Myös kielitaitoa tarvitaan, muistutti opiskelija Matias Moisala.
LYYTI-hankkeen toteuttamisesta vastaa Iisalmen lyseo ja projektista vastaavana projektijohtajana toimii lyseon lehtori Juha Hieta. Ylä-Savon kunnista mukana Lyyti-hankkeessa ovat Kiuruveden ja Iisalmen lisäksi Pielavesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Kiuruveden lukion työelämävastaavina toimivat uskonnon lehtori ja opinto-ohjaaja Kirsi Huttunen sekä matematiikan ja kemian lehtori Juha Taskinen.
Osallistuvissa kouluissa lisätään yrittäjämäisiä opetusmenetelmiä ja toiminnallisuutta, mikä pitäisi näkyä parantuneena kouluviihtyvyytenä ja keskeyttämisten vähenemisenä. Työelämätietoisuuden lisääntyessä lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmat selkeytyvät ja keskimääräinen opiskeluaika lyhenee.
– Yksi hankkeen tavoitteista on parantaa lukiolaisten työelämä- ja yrittäjyysvalmiuksia. Pyrimme kehittämään toimintatapoja, joilla nuorten työelämätietoja ja -taitoja sekä yrittäjyysosaamista voidaan parantaa osana normaalia lukio-opetusta. Haemme hyviä käytänteitä myös muista lukioista ja pyrimme hyödyntämään niitä täällä, kertoo Huttunen.
– Ei kaikista tarvitse tulla yrittäjiä, mutta opintojen myötä nuorilla on mahdollisuus löytää oma sisäinen yrittäjyytensä eli suhtautua koulutyöhönsä sitoutuneesti, innostuneesti ja aloitteellisesti, Taskinen kertoo.
Hanke on näkynyt Kiuruveden lukiossa siten, että kurssitarjontaan on lisätty yrittäjyysopintoja kaikkiaan neljä kurssia.
– Viime keväänä Runnilla pidettiin päivän mittainen NY24h -leiri, jonne osallistuivat kaikki hankekoulut. Opiskelijoista tehtiin sekaryhmät ja heillä oli vuorokausi aikaa rakentaa yritysidea ja esitellä se raadille. Leirin vetäjinä toimi Kajaanin ammattiopiston opiskelijoita, Taskinen selvittää.
Taskisen mukaan leiri toteutetaan myös tänä keväänä Runnilla ja tavoitteena on, että vastaavanlainen leiritoiminta jatkuisi hankkeen loppumisen jälkeenkin.
– Ajatuksena voisi olla, että oman koulun opiskelijoista löytyisi leirin käyneitä opiskelijoita vetämään mahdollisesti vastaavanlaista leiriä nuoremmille.
UUDET yrityselämää valottavat opintomallit saavat nuorilta kiitosta. Nuoret arvostavat sitä, että saavat mahdollisuuden tutustua erilaisiin jatko-opiskelupaikkoihin sekä yrityksiin jo ensimmäisenä lukiovuonna. Hankeen tavoitteena onkin muodostaa pysyviä toimintatapoja, jolloin työelämäyhteistyö ja yrittäjyyden kehittäminen eivät ole perustehtävästä irrallinen kokonaisuus.
