KAHDEN toisilleen tuntemattoman nuoren, Kuun ja Pajun, elämät kohtaavat sattumalta. Kaksi tarinaa elämästä on riipaiseva kertomus läheisen menettämisestä syntyvästä tuskasta nuorten silmin. Kahta erilaista persoonaa, Kuuta ja Pajua, yhdistää sama päämäärä: kuinka selvitä kuoleman jälkeen takaisin elämään. Yksin he eivät siihen pysty, mutta yhdessä heillä on siihen mahdollisuus.
Kaksi tarinaa elämästä on koskettava kertomus läheisen menettämisestä kahden hyvin erilaisen nuoren silmin. Tarina kuljettaa katsojan läpi tunteiden kirjon surusta iloon.
Nämä kaksi nuorta käsittelevät tuskaansa hyvin eri tavoin. Paju purkaa tuskaansa viiltelemällä, kun taas Kuu käpertyy itseensä.
– Paju on ulospäin suuntautunut ja passiivisaggressiivinen. Viiltely auttaa tuskaan, mutta kääntyy melkein kohtalokkaaksi. Kuu ja Paju ovat toisilleen yö ja päivä, kertoo Pajun roolia esittävä Iikka Kämäräinen.
Iikka kuvailee näytelmää kasvutarinaksi. Kertomus on surullinen ja vaikea käsitellä, siksi sitä ei suositella alle 10-vuotiaille.
– Näytelmä ei sovi 8-vuotiaalle Pirkko-Petterille, sillä tämä ei varmasti ole helppoa katsottavaa aikuisellekaan. Se tekee tästä tekstistä niin helvetin hyvän, Kämäräinen sanoo.
Vaikka aihe on synkkä, katsojaa ei kuitenkaan hukuteta kyyneliin.
– Näytelmä kertoo myös toivon löytämisestä. Itse koen myötätuntoa roolihahmoani Kuuta kohtaan, hän on hyvin sisäänpäin kääntynyt, kertoo Kuun roolin myötä ensimmäistä kertaa lavalle nouseva Tytti Nuopponen.
– Lähdin mukaan, koska halusin kokea jotain ihan uutta, Nuopponen lisää.
Iikka on näytellyt jo useissa eri näytelmissä ja teatterin lava on jo hänen toinen kotinsa.
– Minulle tämä on elämäntapa. Teatteri on tapa olla oma itseni. Toivottavasti tulevaisuudessa tämä olisi myös ammattini. Pajun rooli on elämäni vaikein rooli. Minulla ei ole montakaan yhtymäkohtaa rooliin, mutta lavalle ei koskaan mennä omana itsenään. Teatteria on turha tehdä, jos lavalla ei viihdy, Iikka sanoo.
Pienet roolit ovat tarinan kantava voima. Pajun äitiä näyttelee Laura Autio ja Kuun vanhempia Hilla Hakala ja Joni Kamunen. Katri Amper nähdään Kuun mummon roolissa ja opettajana. Lisäksi lukuisat muut pienet roolit pizzanpaistajasta koiranetsijään työllistävät Ronja Sarasteen, Enni Laitisen, Jere Tikkasen, Ronja Ruotsalaisen, Aapo Falckin ja Tane-koira tulee lavalle omana itsenään.
Jere Tikkanen on tehnyt Apulannan Odotus-kappaleesta näytelmään coverin ja säveltänyt tivolimusiikin yhteen kohtaukseen.
KIURUVEDEN vapaa nuorisoteatteri perustettiin viime kesänä edistämään teatteritoimintaa innostamalla nuoria erilaisiin projekteihin.
– On siistiä tehdä kulttuuria Kiuruvedellä ja olla osa jotain näin siistiä juttua. Ajatella, että kiuruvetiset nuoret pystyvät tekemään tällaista. Nuorisoteatterissa saamme tehdä meidän näköisiä juttuja, Iikka Kämäräinen sanoo.
– Yleensä ne ihmiset, jotka päättävät asioista, ovat jo tosi vanhoja. He eivät ymmärrä enää nuorisokulttuurista mitään. Siksi Nuorisoteatteri on niin hyvä juttu meille nuorille, pohtii Jere Tikkanen.
Kaksi tarinaa elämästä -näytelmän on käsikirjoittanut teatterin ”äitihahmo” Merita Saraste ja ohjannut Justus ”Jussi” Blomberg.
– Ohjaustyö on vaatinut niin paljon pohdintaa, että välillä yöunetkin ovat menneet. Tämä on niin raskas teksti, että ohjaajalta ja näyttelijöiltä se vaatii paljon. Haluan saada ihmiset ajattelemaan omaa elämäänsä, mutta näytelmän on myös tarkoitus viihdyttää. Hauskat kohtaukset tuovat vastapainoa synkälle aiheelle ja antavat katsojalle toivoa, Blomberg sanoo.
Blomberg haaveilee tulevaisuudessa työskentelevänsä ohjaajana elokuva- ja tv-alalla.
– Nyt teemme aktiivisesti teatteria täällä. Pikkuhiljaa meidän tavoite toteutuu ja saamme mahdollisimman paljon nuoria innostumaan teatterista, Blomberg sanoo.
Merita Sarasteelle oman käsikirjoituksen päätyminen lavalle on yksi toteutunut unelma. Ensi-illassa 7.4. Sarasteen hengentuotos näkee vihdoin päivän valon. Illasta tulee ikimuistoinen.
