PÄIHTEET nuorison keskuudessa on ikuinen vitsaus. Päihteiden suhteen nuorten ikäryhmässä on tapahtumassa vahvaa polarisoitumista. Päihteetön joukko kasvaa koko ajan, mutta samaan aikaan myös sekakäyttäjien määrä kasvaa.
TÄSTÄKIN joukosta näkee, että osalle ei enää pelkkä ennaltaehkäisy riitä. Osalle päihteet ja mahdollisesti huumaavat aineet ovat jo tuttuja, kärjistää Toipumon Timo Luukkonen.
Luukkonen tietää mistä puhuu, sillä hän on toipuva päihderiippuvainen. Hän on käynyt läpi rankan huumeriippuvuuden ja sen aiheuttamat lieveilmiöt vankilatuomioineen. Luukkonen on ollut nyt 7 vuotta ilman päihteitä.
Ennaltaehkäisyn vaikutusta ei voi vähätellä, kun puhutaan nuorista. Tutkimustiedon valossa ne nuoret, jotka aloittavat alkoholin käytön jo 13-vuotiaina ja joilla on lähiomaisissa alkoholismia sairastavia, omaavat 60 prosentin riskin sairastua myös itse päihderiippuvuuteen.
– Monesti yläkoululaisten kohdalla ennaltaehkäisyn aloittamisessa ollaan jo myöhässä. Valitettavasti osa kokeilee ensimmäiset kerran jo viides- ja kuudesluokkalaisina, muistuttaa Toipumon päihdepsykiatri Antti Loimalahti.
Toipumo Oy on maaliskuussa 2017 toimintansa aloittanut yksityinen päihdekuntoutusyksikkö Sonkajärvellä.
KIURUVEDELLÄ pidettiin viikko sitten keskiviikkkona yläkoululaisille sekä heidän vanhemmilleen tilaisuudet koskien päihdyttäviä aineita. Tapahtumat oli järjestetty kiuruvetisiä kuohuttaneen poliisin tiedotteen johdosta. Tiedotteessa kerrottiin poliisin selvittävän huumeiden käyttöä ja välittämistä koskevia rikoksia Kiuruvedellä ja että käyttäjien joukossa on ollut rippikouluikäisiä.
– Halusimme heti organisoida tilaisuuden, jossa käydään asiat läpi eikä jäädä vain kauhistelemaan tiedotetta, kertoo Kiuruveden yläkoulun erityisopettaja Tiina Nousiainen.
Vanhemmille suunnatussa iltatilaisuudessa Kiuruveden yläkoulun rehtori Matti Heikinmaa kertoi kuulemansa tiedot. Tutkinnassa on ollut valtaosaltaan nuoria aikuisia ja yläkouluikäisiä on käytöstä epäiltynä ollut muutama henkilö.
– Iltatilaisuus todella kiinnosti vanhempia ja tavoitti laaja-alaisesti. Vanhempien keskuudessa tuli vahvasti esille koko kylä kasvattaa idea, Nousiainen selvitti.
Vanhemmat nostivat illan keskustelussa esiin huolensa nuorten käyttämistä kotibilepaikoista sekä siitä, onko Kiuruvedestä tullut päihdemyönteisempi ja ostavatko vanhemmat lapsilleen päihteitä, kuten tupakkaa ja alkoholia.
Loimalahden ja Luukkosen viesti vanhemmille oli nollatoleranssi päihteiden kotivälityksen suhteen.
– Ihmisen keskushermosto kehittyy aina 25-vuotiaaksi saakka ja mitä myöhemmin päihteitä kokeillaan, sen pienempi riski on sairastua riippuvuuteen. Samoin vanhempien päihdemyönteisyys kotona madaltaa nuoren kynnystä kokeilla, Loimalahti muistuttaa.
Nousiainen oli iloinen Päihdeillan väkimäärästä, vanhempien aktiivisesta ja rohkeasta osallistumisesta keskusteluun sekä siitä, että paikalle oli tullut myös nuorten parissa työskenteleviä henkilöitä koulun lisäksi. Heitä oli tullut sosiaalitoimesta, nuorisotoimesta sekä kouluterveydenhuollosta.
– Yhdessä vanhempien kanssa voimme yrittää vaikuttaa asenteisiin myös tupakkaa ja alkoholia kohtaan, hän muistuttaa.
Illassa pohdittiin vanhempien vastuuta olla kiinnostuneita lastensa menemisistä ja siitä kenen kanssa lapset viettävät aikaa.
– Vanhempien keskuudessa oli selkeästi yhteinen tahtotila asian suhteen. Illassa virisi ajatusta ”koko kylä kasvattaa”-ideasta sekä pienen paikkakunnan yhteisöllisyyden eduista tiedon välityksessä. Vanhemmat pohtivat myös saako ja voiko toisten lapsien tekemisiin puuttua, Nousiainen listaa.
Yhteisenä ratkaisuna illassa vanhemmat päättivät pitää tiiviimpää yhteydenpitoa lapsen kaverien vanhempiin sekä yhteisiä sopimuksia esimerkiksi kotiintuloajoista ja päihdevastaisuudesta.
TOIPUMON Loimalahti ja Luukkonen kertoivat vinkkejä, kuinka vanhemmat voisivat tunnistaa nuoressa tapahtuvia muutoksia ja erottaa päihteisiin liittyvät normaaleista murrosikään kuuluvista.
– Huumeiden kokeilua on vaikeampi tunnistaa kuin esimerkiksi alkoholin, sillä alkoholin haistaa huumeita ei. Muutamia tunnusmerkkejä huumeiden käyttöön liittyen on esimerkiksi persoonallisuuden muutos sekä epämääräisesti kasvava rahan tarve. Samoin jos kotoa alkaa hävitä tavaraa, niin se voi olla merkki nuoren suuresta rahantarpeesta, Loimalahti kertoo.
Tällöin vanhempien tulisi viimeistään puuttua tilanteeseen ja ohjata nuori saamaan apua jos ongelma ei ratkea kotoa käsin.
– Suomessa harmillinen ilmiö on se, etteivät ne jotka apua haluaisivat sitä aina saa, Loimalahti harmittelee.
