KIURUVETISIÄ viljelijöitä ei vielä huoleta kevään kulku. Vaikka kevään tulo ja ilmojen lämpeneminen on ollut hieman hitaampaa, ei tilanne kuitenkaan ole toivoton. Kylmyys vaikuttaa kasvun alkamiseen.
RYÖNÄNJOELLA pellot ovat suurimmaksi osaksi jo sulat. Lunta on ainoastaan varjoisilla metsän ja peltojen reuna-alueilla. Maanviljelijä Pertti Lindin mukaan routaa ei kulkemattomille maille ole muodostunut tänä talvena. Lind odottaakin termisen kevään alkua, jotta voi aloittaa kevään peltotyöt lannanlevityksineen ja kylvöineen. Tilanne on toinen esimerkiksi Kalliokylässä, jossa osa pelloista on vielä täydellisen lumipeitteen alla.
MTK Kiuruveden puheenjohtaja Jukka Huuskosen tilan pelloista osa oli vielä viime viikolla täydellisen lumipeitteen alla.
– Maata ei periaatteessa ole näkyvissä kuin pikku ruohotupsu pellonreunassa, Huuskonen kertoo.
Huuskosen maatila sijaitsee hänen mukaansa alueella, jossa lumen sulaminen kestää hieman pidempään kuin useassa muussa paikassa.
– Se on normaalia, että pääsemme aloittamaan kevään työt muutaman viikon takamatkalta, hän kertoo.
Huuskonen on normaalisti pitänyt 15. toukokuuta merkkipaaluna peltotöiden aloittamiselle.
– Nyt ei taideta päästä tuolloin aloittamaan, hän povaa.
Huuskonen ei toistaiseksi pidä viileiden kelien pitkittymistä uhkana rehusadoille.
– Uskon, että kesä vielä tulee, vaikka sesonki voi jäädä lyhyeksi. Ensimmäistä nurmen satoa ei varmaankaan päästä tekemään ennen juhannusta.
KULUNUT huhtikuu alkoi keväisen lämpimänä, mutta muuttui nopeasti kylmemmäksi ja sateisemmaksi. Keskilämpötila oli Ilmatieteen laitoksen mukaan noin 1–2 astetta tavallista alhaisempi.
Lumisateita esiintyi lähes koko maassa vappuaattoon asti. Sadekuurojen yhteydessä esiintyi myös epätavallisen paljon 1–2 senttimetrin kokoisia lumirakeita. Termisen kevään alku on muutamia viikkoja myöhässä. Termisellä keväällä tarkoitetaan aikaa, jona vuorokauden keskilämpötila on nollan ja +10 asteen välillä. Tällä hetkellä termistä kevättä vietetään ainoastaan eteläisimmässä Suomessa ja osassa länsirannikkoa.
Termisen kevään viivästyminen tullee lyhentämään kasvukautta. Viljelijä Pertti Lind arvioi, ettei tällä ole suurta vaikutusta perinteisiin rehukasveihin, jos vain kelit ovat suotuisat kesällä. Lind on kokeillut rehumaissin kasvattamista viime vuonna. Tänä vuonna hänellä on tarkoitus kylvää maissia noin parille hehtaarille.
– Jos pääsen kylvötöihin toukokuun loppupuolella, niin maissin laittaminen on vielä järkevää. Jos kylvö menee paljon tämän ajankohdan yli, niin täytyy vielä harkita laitanko maissia ollenkaan, Lind pohtii.
Rehumaissilla on pitkä kasvukausi ja kylvön jälkeen kiihkein kasvu alkaa vasta heinäkuun puolenvälin jälkeen.
KEVÄÄN peltotöiden viivästyminen voi aiheuttaa hankaluuksia niille viljelijöille, joiden lietekaivot ovat täynnä. Myös kevätsateet voivat tuoda ongelmia pelloille tulvien muodossa.
– Meillä on lietekaivossa kapasiteettia sen verran hyvin, ettei lietteen kanssa ole ongelmia, mutta vesisateita melkein voisi jo tulla, Lind kertoo.
Viljelijöillä ei ole muuta vaihtoehtoa, kuin odotella sään lämpenemistä. Sadettakin toisaalta toivotaan, jotta maa huuhtoutuisi ja sitä myöten myös virkistyisi kasvuun.
– Kylvöjä ei voi aloittaa ennen kuin keskilämpötilat ovat plussan puolella ja mielellään yli +5 asteen, Lind toteaa.
Tilanne rehukasvien suhteen ei ole vielä toivoton, mutta viivästys tietää kiireisiä aikoja, kun lämpeneminen alkaa.
– Viime vuonna kevät tuli todella aikaisin. Nyt ollaan oltu ehkä aika lähellä keskiarvoa, Huuskonen muistuttaa.
