KOIVUJÄRVELLÄ alkaa näinä päivinä kulkea raskaskin tieto, sillä verkkoyhtiö PyhäNet Oy tuo valokuidun noin 20 talouteen. Yksi valokuituliittymän ottajista on Tiensuun isäntä Väinö Tikkanen. Tikkasella on 70 lehmän lypsyrobottinavetta Koivujärven rannalla.
TIENSUUN Väinö Tikkanen sai PyhäNetin Jouni Vaaralta kädestä pitäen opastusta päätelaitteiden asennukseen Koivujärven terassilla keskiviikkona yhdessä kymmenen muun kyläläisen kanssa. Kotipäätelaite muuttaa kaapelista tulevan valon tietokoneiden ymmärtämäksi signaaliksi.
Tiensuuhun tulee yksi liittymä, josta yhteys johdetaan asuinrakennukseen, navettaan ja mökille.
Liittymä Tikkaselle maksaa 1 400 euroa ja päätelaite noin 150– 190 euroa. Lisäksi PyhäNet laskuttaa maatöistä, kun yhteys vedetään kolmeen kohteeseen.
Valokuidun ansiosta Väinö Tikkanen saa nyt jatkossa maitonäytetiedot ajoissa Seinäjoelle. Aikaisemmin mokkulaa käyttäessään tietojen eteenpäin saattaminen on hidastellut. Samoin valokuituyhteys mahdollistaa lypsyrobotin etäseurannan sekä viihdekäytön, muun muassa useammat tv-kanavat.
Maanrakennuksesta ja luvituksesta Koivujärven projektissa vastannut Vaara kehuu projektia erinomaiseksi.
– Tämä Koivujärvi on ensimmäisiä yli maakuntarajojen ulottuvia projekteja eli tässä ovat tehneet yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon Ely-keskukset. Kohde oli kiinnostava, koska tiesimme, että täällä valokuitua tarvitaan. Onneksi pitkiin etäisyyksiin saatiin Ely-rahoitusta. Olemme laskeneet kustannukset niin, että liittymismaksu on sama kaikille, Vaara sanoi.
PyhäNetin tavoite oli saada Koivujärveltä 30 liittyjää. Myöhäisheränneet joutuvat maksamaan valokuidusta enemmän, toteutuneiden kustannusten mukaan.
– Koneet ovat nyt täällä ja koko homma maatöineen ja hitsauksineen on tehty kolmeen viikkoon, laski Vaara.
PHÄNET on kytkenyt jo ensimmäiset taloudet valokuituverkkoon Pyhäjärven puolella. Siellä oli kaksi taloutta, jotka olivat aikaisempien, Pyhäjärven projektien aikaan, yli 300 metrin päässä runkoverkosta, eivätkä näin ollen saaneet valokuitua. Nyt nekin pääsivät valokuituun, kun runkojohtoa vedetään Koivujärvelle.
– Tällä viikolla päästään kytkemään ensimmäiset talot myös Koivujärvellä, maaurakointi vie vielä ensi viikon, noin 3 viikon päästä koko homma on tehty.
Vaara sanoo ymmärtävänsä, ettei Savon Kuidun kautta valokuitua saatu Koivujärvelle, sillä savolaisverkkoyhtiölle kaapeleiden tuominen kauempaa olisi ollut kalliimpaa.
– Meille tämä oli helpompi toteuttaa, kun olemme niin lähellä Koivujärveä.
PyhäNet Oy on Pyhäjärven kaupungin (51 %), Haapajärven kaupungin (31 %) ja Kärsämäen kunnan (18%) omistama vuonna 2013 perustettu verkkoyhtiö. Yhtiö on rakennuttanut valokuituverkon Pyhäjärven ja Kärsämäen kuntien alueelle. PyhäNetillä on liittyjiä 4 000, asennettuja liittymiä 3 000 ja liittymiä on käytössä 2 500.
KOIVUJÄRVEN valokuituhanke käynnistyi vuosi sitten. Viime kesänä kartoitettiin liittyjiä, loka-marraskuussa saatiin riittävä määrä liittyjiä.
Kiuruveden kaupunki on käynyt neuvotteluja PyhäNetin kanssa jo pari vuotta Koivujärven valokuiduttamisen osalta. Niinimäkeen PyhäNet veti valokuidun jo vuosi sitten.
Nyt valokuitu tulee Haapamäen kautta Koivujärven kylälle, Huutoperälle, Kortekylään ja aina Hietaniemeen saakka. Projektin ansiosta kuitulinja on saatu Mikkolanmäen mastoon, masto on Isokannontien varressa, kuituyhteys parantaa Koivujärvellä myös langattomia yhteyksiä.
Kyläyhdistyksen puheenjohtaja, ohjaustyöryhmän jäsen Tuomo Saastamoinen sanoo, että valokuidulla on kylälle valtava merkitys.
– Päivittäinen asiointi verkon kautta tulee jokaiselle helpommaksi ja nopeammaksi. Se mahdollistaa vaativammankin etätyön. Lypsyrobottien etähuoltokin käy varmemmin. Vanhusten kotihoito mahdollistuu tulevaisuudessa paremmin, sillä tähän tarkoitukseen olevia laitteita on jo nykyään olemassa ja ominaisuudet kehittyvät koko ajan paremmiksi, nämä laitteistot vaativat varman ja toimivan internetyhteyden. Tästä koituu tulevaisuudessa kunnalle säästöjä, arvioi Saastamoinen.
Koivujärvellä mokkulayhteydet ovat olleet epäluotettavia. Sateisella säällä yhteydet ovat katkeilleet ja iltapäivällä yhteys on ollut ruuhkainen.
Koko hankkeen kustannukset ovat noin 300 000 euroa. Alkuvuodesta tuli Ely-keskusten päätös yhteiskunnan tuesta, hanke rahoitetaan maaseudun kehittämisrahaston rahastosta, Koivujärven hanketta ei siis rahoiteta Laajakaistaa kaikille -rahoista.
– Raha on tullut Pohjois-Pohjanmaan Ely-keskuksen kautta, mutta Pohjois-Savon Ely teki päätöksen, Saastamoinen sanoo.
Hankkeeseen on saatu EU:lta reilu 100 000 euroa, liikenne- ja viestintäministeriöltä vajaa 100 000 euroa ja Kiuruveden kaupungilta 35 000 euroa.
– Olisi ollut hyvä, jos vielä useampi olisi liittynyt nyt, kun tähän on saatu näin suuri yhteiskunnan rahapanos, sanoo Saastamoinen.
VALOKUITU on rajatonta tiedonsiirtoa. Jouni Vaara PyhäNetistä kiteyttää, että yhdellä kuidulla liikkuu paljon tietoa verrattuna ilmateitse kulkevaan tietoon, Eikä nopeuteen tai tiedonsiirtokykyyn vaikuta etäisyys tai muiden samanaikaisten käyttäjien määrä.
– Mobiliteetti on hyvä täydennys, se toimii kännykässä, mutta työkäyttöön ja viihdekäyttöön tarvitaan valokuitua.
Ensimmäiset valokuidut on Suomessa asennettu 1970-luvulla ja ne pelaavat edelleen. Kuituverkko on mahdollista päivittää pelkät päätelaitteet vaihtamalla.
SAVON Kuituverkon runkoverkkoa on rakennettu Kiuruvedelle noin 330 kilometriä ja tilaajaverkkoa noin 60 kilometriä.
Kiuruvedellä valokuituun on sijoitettu 3,5 miljoonaa euroa, josta EU-rahaa on yli miljoona euroa, erotus, 1,7 miljoonaa euroa, on rahoitettu lainarahalla. Kiuruveden kaupungin takausvastuut Savon Kuitu Oy:ssä ovat 687 278 euroa.
