BÄÄ, innostuu Lauri (1) matkimaan lammasta, kun lampaan kuva löytyy satukirjasta. Lauri on vuorohoidossa Satumetsän päiväkodissa yhdessä 70 muun lapsen kanssa. Laurilla, Bealla ja Vanesalla sattui olemaan keskiviikkoaamuna rauhallinen ja kiva hetki useamman hoitajan turvallisessa sylissä, kun kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk) kävi tutustumassa päivähoidon arkeen Satumetsän päiväkodissa.
Kansanedustajat päiväkodeissa -teemaviikkoa vietettiin viime viikolla. Tarkoituksena oli tuoda edustajat päiväkoteihin tapaamaan lapsia ja lukemaan oman lapsuutensa lempikirjoja. Samalla kansanedustajat tutustuivat päiväkotien arkeen ja mahdollisuuksiin uudistaa ja parantaa varhaiskasvatusta. Satumetsän päiväkodin henkilökunta sai puolestaan tilaisuuden keskustella päättäjän kanssa.
Satumetsän henkilökunnan suurin huoli on vuorohoidosta, joka on lisääntynyt kovasti.
– Kun vuorohoito käynnistyi Yhtylän päiväkodissa vuonna 2007, vuorohoidossa oli päiväkodin lapsista noin 20, nyt 70. Vuorohoitoa tarvitaan, sillä lasten vanhemmat tekevät vuorotyötä ja pätkätyötä, on yksinhuoltajia ja töitä saman päivän aikana monessa eri työpaikassa. Kaupan laajentuneet aukioloajat näkyvät myös meillä lisääntyneenä vuorohoitona, listaa lastentarhanopettaja Susan Toppi. Hän vastaa alle 3-vuotiaiden ryhmästä.
Vuorohoidolla tarkoitetaan varhaiskasvatusta, jota tarjotaan iltaisin, viikonloppuisin tai ympärivuorokautisesti niiden lasten vanhemmille, jotka ovat töissä tai opiskelemassa. Vuorohoito ei kuulu subjektiivisen oikeuden piiriin.
VUOROHOITO on Topin mukaan erittäin haastava hoitomuoto pienille lapsille, sillä aikuiset ja lapset vaihtuvat jatkuvasti. Lapsella ei ole tuttua, pysyvää ryhmää, eikä säännöllistä päivärytmiä.
– Päivät voivat olla erittäin pitkiä. Lapsi voi olla hoidossa jopa 27 tuntia yhtäjaksoisesti, koska äiti tekee yövuoron ja siihen päälle iltavuoron. Lapsi on hoidossa, koska äidin pitää saada nukkua yövuoron jälleen.
Toppi sanoo, että tutkimusten mukaan vuorohoidon lapsilla on stressihormoni korkealla. Esimerkiksi 2-vuotias voi tulla hoitoon maanantaina ja tiistaina kello 4.30, keskiviikon on vapaalla ja perjantaina hoidossa kello 14–21, lauantaina on vapaapäivä ja sunnuntaina lapsi on hoidossa kello 13.30–21.
– Lapsi ei välttämättä enää hahmota, milloin on aamu ja milloin ilta, missä ylipäätään on. Vuorohoidosta pitäisi saada lapsen näkökulmasta helppo ja turvallinen, henkilökuntaa tulisi olla sen verran, että kunkin lapsen tarpeisiin voidaan vastata yksilöllisesti.
Myös esikoululaisille ja koululaisille voi tulla pitkiä hoitopäiviä. On koululaisia, jotka tulevat hoitoon kello 5.30–6.30 ja lähtevät hoidosta kouluun. Jos koulua on kello 12.20 saakka, osa tulee vielä päiväkodille hetkeksi ennen kotiin lähtöä ja osatulee iltapäivällä koulun jälkeen ja jatkaa iltaan.
Vuorohoitolasten ikä vaihtelee Kiuruvedellä 8 kuukauden ikäisestä 8-vuotiaisiin koululaisiin.
Viesti Heikkiselle oli, että vuorohoitoryhmien lapsimäärien pitäisi olla Topin mielestä pienempiä kuin päiväryhmissä. Myös henkilökunnan tulisi olla pätevää ja pysyvää. Päiväryhmien, alle 3-vuotiaiden ryhmässä, voi olla 12 lasta, neljä alle 3-vuotiasta yhdellä lastenhoitajalla tai lastentarhanopettajalla. Tai päiväryhmässä 3–6-vuotiaita voi olla 24 ja kaksi lastenhoitajaa ja yksi lastentarhanopettaja. Kiuruvedellä on kuitenkin linjattu, että yli 3-vuotiaiden ryhmässä on edelleen 21 lasta.
– Pyrimme siihen, että jokaisessa ryhmässä olisi kaksi lastentarhanopettajaa ja yksi lastenhoitaja. On tärkeää, että laissa määritellään vuorohoidon ryhmien koko ja henkilökunnan määrä, että ryhmät eivät paisuisi liian suuriksi. Vuorohoidon lasten erityisyys ja hoidon rankkuus tulee huomioida laissa, jotta lasten päivästä tulisi mahdollisimman onnistunut. Lapsella on oikeus hyvään varhaiskasvatukseen, sanoo päiväkodin johtaja Tuija Remes.
HEIKKISELLE päivähoito on tuoreessa muistissa, sillä hänen Nestori-poikansa oli Satumetsässä toissa vuonna. Nestori (7) on nyt koulussa, samoin toinen poika Niilo (11).
– Näillä vierailuilla syntyy elävä yhteys ihmisten kanssa ja kynnys madaltuu ottaa yhteyttä puolin ja toisin, sanoo Heikkinen.
– Lisäksi haluan kuulla, miten yhteiskunta on muuttunut, mikä merkitys päihdepolitiikalla on päiväkotiin ja päivähoitolaissa olevalla subjektiivisella päivähoito-oikeudella.
Henkilöstön mielestä päivähoito-oikeuden rajaus 20 tuntiin viikossa niissä perheissä, joissa ainakin toinen vanhemmista on päivät kotona, on selkiyttänyt päiväkodin arkea, koska lapsen tuen tarpeeseen tai perheen olosuhteisiin vedoten voidaan anoa erityislupaa pidempään hoitoon.
Hoitohenkilökunta huomautti, että lapsella pitäisi olla oikeus myös viikon mittaiseen lomaan, sillä on tapauksia, että lapsi on ollut hoidossa kolme vuotta peräjälkeen.
– Tulee mieleen, mikä on lapsen arvo tällaisessa perheessä. Huoltajallakin on velvollisuuksia ja lapsilla on oikeuksia, lisää lastentarhanopettaja Sirpa Rytkönen.
