MTK-KIURUVEDEN puheenjohtaja Jukka Huuskonen näkee, ettei sadonkorjuun ongelmista kärsiville maatiloille Kiuruvedellä ole paljonkaan apua hallituksen lupaamasta 25 miljoonan euron lisästä energiaveron palautuksiin.
Huuskonen sanoo, että tilanne on vaikea, sillä valtiolla ei ole liiemmin rahaa ja energiaveronpalautus on viljelijöiden jo kertaalleen maksamaa rahaa.
Lisäksi maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk) esittämä lisätuki ei jakaannu tasapuolisesti, sillä energiaveron palautus tulee kaikille tiloille, jotka ovat käyttäneet polttoainetta, ei vain viljankuivatukseen käytetystä polttoaineesta.
Kiuruvedellä vilja on ollut niin märkää, ettei sitä ole kannattanut kuivata, koska kuivaaminen olisi tullut kalliiksi.
– Viljatonnin kuivaus on voinut tulla maksamaan esimerkiksi 175 euroa viljatonnilta, joka on ihan käypä markkinahinta viljalle, eli kuivausta ei oikeastaan kannata tehdä. Konstit ovat todella vähäiset. Nautatiloilla viljaa on ohjattu tuoresäilöntään ja monin paikoin viljaa ei ole korjattu ollenkaan, koska se on ollut niin huonolaatuista, Huuskonen sanoo.
MTK odottaa viljelijöille tukea myös EU:lta, mutta Huuskonen arvelee EU:n olevan niin raskas organisaatio, että tuki sieltä on pitkissä puissa.
– Vuonna 1987 myönnettiin satovahinkolainoja, miten on tänä päivänä? Lainalle pitäisi tietysti olla vakuuksia ja ne on jo monella tilalla käytetty. Ainoa ratkaisu tuntuisi olevan, että tuottajahinnat saataisiin nousemaan, mutta sekään ei ratkaisisi ongelmia nopeasti. Tässä tilanteessa toivoisinkin rahoittajilta pitkämielisyyttä, että jokainen tila selviäisi tästä vaikeasta satokaudesta. MTK tekee koko ajan töitä kaikkien mahdollisten tahojen kanssa ratkaisujen löytämiseksi.
Satovahinkojen ja sadonkorjuun lisäkustannusten arvioidaan ylittävän 100 miljoonaa euroa. Huonojen säiden takia puimatta on jäänyt jopa 30 prosenttia peltopinta-alasta.
Hallitus on ohjaamassa lisämäärärahaa myös viljelijöiden jaksamisen tukemiseen Välitä viljelijästä -hankkeen kautta.
Luonnonvarakeskuksen (Luke) ennuste vuoden 2017 tuloksista kertoo maatilojen keskimääräisen yrittäjätulon jäävän keskimäärin 13 000 euroon. Edellisvuonna se oli 15 500 euroa. Yrittäjätulo kattaa vain 29 prosenttia tavoitteena olleista korvauksista yrittäjäperheen työlle ja yritykseen sijoitetulle omalle pääomalle.
Viljanviljelyssä viisi viimeisintä vuotta ovat olleet kannattavuudeltaan varsin heikkoja. Viljatilojen yrittäjätulo jää vuonna 2017 noin 7 000 euroon yritystä kohti. Heikko sato vaikuttaa myös kotieläintilojen talouteen kohoavien viljan kuivauskulujen sekä kasvavan rehunostotarpeen kautta. Rehumenojen lisääntyminen näkyy tuloksessa vielä ensi vuonnakin.
Maidon keskimääräinen tuottajahinta näyttää jäävän suunnilleen samalle tasolle kuin vuonna 2016. Tuotantokustannukset kasvavat muun muassa rehukustannusten myötä, joten yrittäjätulo pienenee 25 600 euroon maitotilaa kohti.
Sikatalouden kannattavuus painuu edelleen alaspäin. Vaikka tuottajahinta on viime kuukausina ollut aavistuksen verran korkeampi kuin alkuvuodesta, tuottojen kasvu ei riitä kattamaan kustannusten nousua. Yrittäjätulon ennustetaan jäävän 24 500 euroon.