Uutiset (muokattu 20.1. 18:05) Jaana Selander Anu Laitinen

Sotilasvala herkisti kiuruvetiset

KARJALAN lennoston sotilasvatilaisuutta kokoontui seuraamaan satoja kiuruvetisiä lauantaina. Monella katsojalla oli kyynel silmässä liikutuksesta, niin upeaa oli seurata ensin valaa Kuorevirran urheilukentällä ja sitten ohimarssia Erejärventiellä. Kaikki tapahtui säntillisesti ja juhlavasti. Niin kuin voi puolustusvoimilta odottaakin. Tahdin kaikelle antoi vielä puolustusvoimain varusmiessoittokunta.
Hornetkin lensi Erejärventien ja marssijoiden ylitse juuri minuutilleen, kun liput olivat puhujakorokkeen kohdalla.
– Juhlavuudessaan aivan huikeaa, huokailivat muun muassa Maija Nokela ja Raili Turpeinen kyynel silmässä.
Turpeisen lapsenlapsesta, Samista, tulee lentäjä ja Nokelan kaksi poikaa, Antti ja Ville, vannoivat sotilasvalan aikanaan Kainuun prikaatissa. Omat muistot valapäivistä 2000-luvulta nostivat Nokelan tunteet pintaan.
Sotilasvalapäivä alkoi seppeleiden laskulla Kiuruveden sankarihautausmaalla. Kiuruvetisjuurinen alokas Aku Remes laski seppeleen yhdessä Karjalan lennoston komentaja Timo Herrasen kanssa.

SOTILAAT! Asento! Nimitän teidät lentosotamiehiksi. Näin kuului Karjalan lennoston komentaja, eversti Timo Herrasen suusta Kuorevirran urheilualueella sen jälkeen, kun 130 alokasta oli vannonut sotilasvalan kiuruvetisten, omaisten ja läheisten läsnäollessa.
Sotilasvalan esilukijana toimi valtuuston puheenjohtaja Kari Saastamoinen. Kyse oli Karjalan lennoston saapumiserän II/2018 sotilasvalasta, sotilasvakuutus peruttiin, sillä siihen ei ollut osallistujia. Sotilasvakuutuksen vannovat muiden kuin luterilaisen ja ortodoksisen kirkon jäsenet.

KARJALAN lennosto komentaja, eversti Timo Herranen muistutti puolustusvoimain 100-juhlavuonna, että puolustusvoimilla on ollut tärkeä rooli Suomen itsenäisyyden ja kansan elinmahdollisuuksien turvaamisessa sodassa ja rauhassa.
– Sotien aikana suomalaiset osoittivat, että maanpuolustus kuuluu kaikille. Historian ratkaisun hetkellä kansakunta yhdistyi, vapauden hinta oli kova ja taakka raskas, sen vuoksi saamme elää vapaassa ja itsenäisessä Suomessa, maailman parhaassa maassa. Kiitos tästä kuuluu sotiemme veteraaneille, sankareille, lotille ja suurimman uhrin antaneille sankarivainajille ja heidän omaisilleen. Kiitos kuuluu myös sukupolville, jotka jälleenrakensivat maan sellaiseksi kuin se on tänään.
Tänä päivänä elämme rauhan aikaa, mutta näin ei ole joka puolella maailmassa. YK:n tilastojen mukaan sotilaallisia konflikteja on käynnissä yli 30.
– Konfliktien määrä on vähentynyt, mutta luonne muuttunut, ne ovat harvoin selkeitä valtioiden välisiä sotatoimia, vaan usein sekavia, eri ryhmittymien välisiä yhteenottoja, joiden vaikutukset ulottuvat laajalle siviiliväestöön, väestön liikkeisiin ja pakolaisuuteen. Aseellista voimaa käytetään Euroopassa ja sen lähialueilla valtion rajojen siirtämiseen ja konfliktien ratkaisuyrityksiin, sanoi Herranen.
– Tämän vuoksi maanpuolustukselle on selvä tilaus. Minä uskon lujasti siihen, että uskottava puolustus on rauha tae. Kuten sotien aikana ja nyt maanpuolustus kuuluu kaikille. Puolustuksemme kulmakivet ovat yleinen asevelvollisuus, koko maan puolustaminen ja sotilasliittoumiin kuulumattomuus. Kaiken perustana on kansalaisten luja maanpuolustustahto, kuten veteraanit osoittivat sodan aikana, näiden päällä puolustus on tukevasti omissa käsissämme.
Herranen sanoi, että alokkaista koulutetaan osaava, motivoitunut, yhteen hiileen puhaltava joukko, joka toimii tehokkaasti.
– Olette tänään vannoneet sotilasvalan. Se on tärkeä hetki. Kehotan teitä pohtimaan, mitä se tarkoittaa. Valaan sisältyy lupaus palvella maata parhaan kyvyn mukaan, niin kauan kuin voimia riittää. Sotiemme sankarit kantoivat taakan pahimmassa mahdollisessa paikassa, siihen minun ja teidän on oltava valmiit, jos paha aika koittaa.
– Valaan sisältyy myös vaatimus reiluudesta ja toveruudesta aseveljiä kohtaan. Sotien aikaan kaveria ei jätetty, eikä sitä jätetä nytkään. Palvelusaika velvoittaa teitä auttamaan ja tukemaan toisia, joukkue on niin vahva kuin sen heikoin lenkki, heikointa lenkkiä tuetaan, olemme yhdessä vahvoja. Joukkuehengen rakentamiseen tarvitaan kaikkia, mutta yksikin voi sen pilata.
Herranen kumosi väitteet, ettei armeijassa tarvitsisi ajatella ja noudattaa vain sokeasti käskyjä.
– Nykyaikaisilla taistelupaikoilla, kuin myös talvi- ja jatkosodassa, piti ja pitää pystyä tekemään itsenäisiä ratkaisuja pyrkien yhteisesti asetettuihin tavoitteisiin, vain kurinalainen, tiiviisti yhteen toimiva joukko pärjää.
– Sotilaat, olette saaneet sotilaan perustaidot ja koulutuksen. Tiedätte oikeudet ja velvollisuudet. Valan myötä olette lupautuneet julkisesti valaanne noudattamaan palveluksen aikana ja myöhemmin muun elämänne aikana. Kantakaa ylpeydellä, mutta myös nöyryydellä, tänään isänmaanne eteen antamaanne lupausta. Sotilaat! Asento! Nimitän teidät lentosotamiehiksi.

KARJALAN Lennoston kalustonäyttelyyn oli koottu Suojelusyksikön kalustoa. Kalustonäyttelyn vetonauloiksi muodostuivat ilmavoimien pelastusjoukkueen vaahtoyksikkö sekä panssaroitu miehistönkuljetusvaunu Panssari-Sisu eli Pasi.
– Vaahtoyksikkö on Scania vuosimallia 2011. Tämä on yksikkömme uusin ajoneuvo, kertoi kapteeni Hannu Heikkinen Karjalan lennostosta. Vaahtoyksikkö on vesivaahtotykillä varustettu sammutusauto, jota käytetään myös sopimuspalokunta- ja ensivastetoiminnassa.
– Ideana on esitellä turvallisuusyksikön kalustoa. Vaahtoyksikön vesivaahtotykki on tehokas esimerkiksi lentokonepalon sammuttamisessa. Yksikkö onkin Rissalassa lentokenttäkäytössä, Heikkinen kertoi.

KARJALAN lennostossa varusmiespalvelusta suorittava lentosotamies Lauri Relander Siilinjärveltä vannoi sotilasvalansa Kiuruvedellä.
Lauri Relander aloitti varusmiespalveluksensa 9. heinäkuuta Kuopion Rissalassa ja kuuluu suojeluskomppanian 3. alokasjoukkueeseen. Relander nautti valatilaisuudessa kenttälounasta yhdessä vanhempiensa, pikkuveljen sekä kummisetänsä kanssa.
– Hyvää on rokka, vaan ei vedä vertoja sotilasravintolan sopalle. Meillä on sen verran hyvät kokit Rissalassa, Relander tuumasi maistettuaan hernekeittoa.
Armeijaan meno oli Relanderille itsestään selvää.
– Tämän eteen olen tehnyt töitä. Aloin kuntoilemaan jo aikaisemmin, että kunto olisi kohdallaan, kun armeija osaltani alkaa.
Alokasaika on Relanderille ollut mukavaa ja mielekästä tekemistä on riittänyt. Haaveissa hänellä on jatkaa sotilasuraansa pidemmälle.