Uutiset (muokattu 20.1. 18:05) Jaana Selander

Valinnavapus katkolla vuodeksi?

KUNNANLÄÄKÄRIT Kiuruvesi on huolissaan, miten perusterveydenhuollon valinnanvapauden käy, mikäli mahdollisuus valita yksityinen tai julkinen terveyspalvelu katkeaa lokakuun jälkeen vuodeksi. Näin on Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän kunnista ainakin Iisalmi ja Sonkajärvi linjanneet.

YLÄ-SAVON Sote -kuntayhtymä pyysi elokuussa valinnanvapauskokeiluun osallistuvilta jäsenkunniltaan kannanottoa palvelusetelikokeilun jatkamiseen vuoden 2019 alusta. Kuntayhtymä on ollut valinnanvapauden kokeilualueena vuoden 2017 alusta lukien, kokeilu päättyy tämän vuoden loppuun. Valinnanvapautta on tarkoitus jatkaa ensi vuoden alusta maakunnallisena pilottihankkeena. Pohjois-Savo on saanut hankkeeseen jo kahdeksan miljoonaa euroa, mutta vahvistusta jatkorahoitukselle ei ole vielä valtiolta saatu.

YLÄ-SAVON Sote -kuntayhtymä on linjannut, että siirtymävaiheen aikana (kärkihankerahoituksesta mahdolliseen jatkorahoitukseen) vaihdot tuottajalta toiselle jäädytetään 1.11.–31.12.2018. Tuona aikana Kunnanlääkäreille tai Terveystalolle ei siis voi rekisteröityä asiakkaaksi eikä liioin vaihtaa näiltä toimijoilta julkiselle puolelle. Vaihdon mahdollisuus olisi uudelleen käytettävissä 1.1.2019 alkaen.
Mikäli jatkorahoitusta ei saada tarpeeksi suurena kokeilun jatkolle, koko valinnanvapauskokeilu päättyy 31.12.2018 ja kuntalaiset palaavat järjestävän tahon asiakkaiksi 1.1.2019 alkaen.
Jos valinnanvapauskokeilu jatkuu ensi vuonna, Iisalmen kaupunki ja Sonkajärven kunta ovat päätyneet kannanotossaan siihen, että vaihtajien määrä kokeilussa rajataan kuntayhtymässä 5 500 vaihtajaan. Kiuruveden kaupunki ei ole tämän rajauksen kannalla.
– Kyllä tämä meitä harmittaa, etteivät ihmiset voi marras-joulukuussa käyttää valinnanvapautta, vain lokakuussa on näillä näkymin mahdollista vaihtaa palveluntuottajaa. Minulla on esimerkiksi useita raskaana olevia naisia asiakkaina, lapsiperheitä, joille syntyy vauva loppuvuodesta, syntynyt vauva ei enää voi rekisteröityä Kunnanlääkäreiden asiakkaaksi, Kunnanlääkäreiden osakas, yrittäjä, kunnanlääkäri Harri Haimakainen kertoo.
Haimakainen arvelee, että tuo 5 500 vaihtajan raja tulee täyteen jo lokakuussa ja tämän jälkeen tuottajien vaihtaminen pysähtyy. Kunnanlääkäreillä on Kiuruvedellä hieman yli 3 000 asiakasta ja Iisalmessa ja Sonkajärvellä noin 1 200 asiakasta. Oma asiakaskuntansa on myös valinnanvapauskokeiluun kuuluvalla Terveystalolla, joten tuo 5 500 vaihtajan kiintiö on lähellä jo nyt.
– Toimintamme joka tapauksessa jatkuu, vaikka ensi vuoden valtion rahoituksesta ei ole varmuutta. Toivomme ja uskomme, että valinnanvapauskokeilu jatkuu, kun Ylä-Savon Soten jäsenkunnat saavat vahvistuksen rahoituksesta.
Haimakainen huomauttaa, että valinnanvapautta voisi toteuttaa perusterveydenhuollossa ilman valinnanvapauttakin palvelusetelilainsäädännön puitteissa.
– Me tuotamme palvelut samaan hintaan kuin terveyskeskukset myös palvelusetelilainsäädännön puitteissa. Samaan aikaan Ylä-Savon Sote laittaa 1,6–1,8 miljoonaa euroa vuokralääkäripalveluihin. On poliittisilta päättäjiltä arvovalintakysymys, kohdistetaanko raha alueen perusperusterveydenhuollon palveluihin. Tuolla summalla, mikä käytetään keikkalääkäreihin, voitaisiin hoitaa 6 500 asukkaan perusterveydenhuollon palvelut, Haimakainen laskee.
– Kiuruvetiset ainakin tuntuvat olevan tyytyväisiä palveluihimme asiakastyytyväisyys- ja vaikuttavuusmittareilla arvioituna.
Kunnanlääkärit on palkannut juuri kolmannen hoitajan lisääntynyttä asiakasmäärää hoitamaan. Lääkäreitä on kaksi.
– Ja nyt emme voi ottaa uusia asiakkaita marraskuusta lähtien, vaikka meillä olisi kapasiteettia hoitaa nykyiset ja ottaa vielä uusia, Haimakainen harmittelee.
Iisalmessa Kunnanlääkärit on toiminut toukokuusta lähtien. Haimakainen kertoo, että kesä on ollut hiljainen ja aikaa asiakashankinnalle on ollut vähän.
– Mikäli valinnanvapauden rajaus toteutuu näin, joutuvat Iisalmen kunnanlääkäriyrittäjät miettimään toiminnan mielekkyyttä jo loppuvuonna, jolloin Iisalmen osalta kokemukset kokeilusta jäävät laihoiksi.

KIURUVEDEN kaupunki kannattaa palvelusetelikokeilun jatkamista nykyisillä ehdoilla edellyttäen, että valtionavustuskokeilun jatkamiseen saadaan nykyisen tasoisena ja että vastaavasti kuntayhtymän omarahoitusosuus kokeiluun säilyy enintään nykyisentasoisena. Omarahoitusosuus tulee kuitenkin olla enintään 10 prosenttia eli pienempi kuin vuonna 2018. Iisalmi ja Sonkajärvi ovat entisen omarahoitusosuuden eli 20 prosentin kannalla.
Kaupunginjohtaja Jarmo Muiniekka sanoo, että ilman muuta Kiuruvesi haluaa valinnanvapauskokeilun jatkuvan.
– Olimmehan koko maassa ensimmäinen kunta, jossa kokeilu käynnistyi. Lähes 3 000 ihmistä on käyttänyt Kiuruvedellä valinnan mahdollisuutta ja lääkäriin pääsy on parantunut kokeilun myötä.
Muiniekka täsmentää, että kaupunginhallitus kannattaa palvelusetelikokeilun jatkamista 20 prosentin omarahoitusosuudella.
– Hallitus ei puoltanut, että kokeiluun jatkossa osallistuvien määrää rajataan. Ollakseen aito valinnanvapauskokeilu, oikeus valita pitää olla rajoittamaton. Myöskään emme puoltaneet kokeilun jatkamista yksinomaan kuntayhtymän omalla rahoituksella, vaan valtion tulee olla mukana) Viittaus 10 prosentin omarahoitukseen on enemmänkin hurskas toive valtionhallinnon suuntaan aikaisempaa isomman valtionavustuksen saamiseksi kokeilulle, Muiniekka perustelee.
Kiuruveden kaupungin nettomenot valinnanvapauskokeiluun vuonna 2017 olivat 116 098 euroa
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mira Kokkonen (kesk.) huomauttaa, että kokeilun jatkohan on nyt paljolti kiinni siitä, miten lait eduskunnassa hyväksytään.
– Toiveenamme oli myös, että valtion rooli voisi olla tulevaisuudessa suurempi kunnan maksuosuudesta. Kokeiluhan on meillä Kiuruvedellä sujunut oikein mallikkaasti ja se on huomioitu valtakunnallisella tasollakin, Kokkonen kiittelee.

PROJEKTIPÄÄLLIKKÖ Laura Vuorensola Ylä-Savon Sote -kuntayhtymästä sanoo, että valinnanvapauskokeilun jatkon käsittely on kuntayhtymässä vielä kesken, mutta loppuviikosta on luvassa vastauksia.
– Lähtökohtaisesti Kiuruvesi on joka tapauksessa siirtänyt sote-palveluidensa järjestämisvastuun kuntayhtymälle ja kokonaisuus käsitellään yhtymässä. Yksi kunta, jossa on suurin osa kokeilun vaihtajista, ei tietenkään voi saada erilliskohtelua kokeilun sisällä, toteaa Vuorensola.