HAMPPUSAMPO OY:n järjestämä ideariihi keräsi Kiuruveden kaupungin valtuustosalin täyteen hampunviljelystä ja käytöstä kiinnostuneita ihmisiä eri puolilta Savoa ja jopa Salosta asti viime viikon torstaina.
HAMPPUSAMPO Oy on suomalainen kannabisyhtiö, jonka toimialana on kaikki hamppuun liittyvä laillinen liiketoiminta. Hamppusammon perustajaosakas ja hallituksen puheenjohtaja on kiuruvetissyntyinen Hannu Hyvönen. Hyvönen ja Kiuruveden kaupunki järjestivät yhdessä Hampussa on ideaa -kehittämisseminaarin torstaina.
HYVÖNEN kertoi, että hamppu oli luontainen viljelyskasvi Kiuruvedellä ennen sotia. Hänen 93-vuotias isänsä, Antti Hyvönen, on kertonut, kuinka hamppua kasvatettiin joka talossa. Savossa hamppu oli yleinen peltoviljelykasvi vielä 100 vuotta sitten.
Hyvönen totesi, ettei hamppu ole hippien kasvi, sillä hamppua on viljelty 5000 vuotta. Vanhat hamppulajikkeet ovat kylläkin kadonneet, sillä sotien jälkeen kasvatus hyytyi, kun puuvilla ja keinokuitu tulivat markkinoille. Lisäksi YK:n kieltolakiajatus hampusta huumekasvina leimasi koko hampun kasvatuksen 1960-luvulla, 1940-luvulla apteekeissa myytiin vielä mikstuuria, jossa oli kannabista. Nykyisin hamppuun pohjautuvat lääkkeet ovat reseptilääkkeitä.
Hyvönen kiitteli ideariihen aluksi kiuruvetisiä valistuneiksi ja aikaansa seuraaviksi ihmisiksi, kun paikalla oli kymmeniä ihmisiä. Hän arveli kiuruvetisten olevan myötämielisiä hampulle.
Hyvönen harmitteli, että kotipaikkakunta kuihtuu, tiloja lopetetaan ja yleisin kulkuneuvo on rollaattori. Näin ei ollut 1950-luvulla, Hyvösen syntymävuosikymmenellä. Silloin Kiuruvedellä oli elämisen meininki.
Hyvönen kertoi pähkäilleensä monelta kantilta, miten saada elinvoimaa Kiuruvedelle, yksi sellainen voisi olla hampunviljely maidon ja lihantuotannon ohessa. Hamppu voisi tarjota pientiloille erittäin hyviä mahdollisuuksia sivuelinkeinoksi, realistisia näköaloja paluumuutolle ja maallemuutolle.
Hyvösen mukaan hampussa on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia, hamppu käy muun muassa ruuaksi, tekstiileiksi, rakentamisessa ja lääkkeenäkin sitä voi hyödyntää.
Hyvösen ajatuksena on nyt kehittää hampusta yritystoimintaa ja ideoida laitteita, joilla hamppu voidaan hyödyntää siemenestä lehteen. Viime kesänä Hamppusampo käynnisti tutkimus- ja kehittämishankkeen, jossa EU:n hyväksymää, Suomessa kehitettyä Finola-lajiketta viljellään avomaalla ja sisätiloissa.
Hyvönen haastoi mukana olleita myös keräämään talteen perimätietoa hampunkasvatuksesta.
HAMPPUSAMMON ideariiheen osallistui muun muassa puutarhuri Mauri Kukkonen Maaningalta.
– Kiinnostuin jo teininä hampusta, olen kokeillut kasvatusta ja muutenkin hamppua. Hampusta on jo tullut Suomen Nokia, mutta Suomessa hampun siemen on vasta itämässä, toivottavasti siemen kasvaa.
Kukkosen mukaan hampun kasvattaminen ei ole mitään ihmeellistä touhua, rikkaruohona se kasvaa hyvin.
– Ennakkoluulot hamppua kohtaan olen kokenut henkilökohtaisestikin, se on valitettavaa, harhaan johtavan valistuksen seurauksena ihmisillä on mustavalkoinen kuva hampusta.
Tohtori Laura Tomppo Itä-Suomen yliopistosta näki kuituhampulla monia käyttömahdollisuuksia ja paljon tutkittavaa. Tompon mukaan nyt olisi tärkeää saada syntymään perusliiketoimintaa hampun ympärille.
– Paljon on sellaista, mitä voi tehdä paikallisella tasolla, mutta se vaatii myös investointeja ja isomman porukan tekemään.
Tomppo kertoi Itä-Suomen yliopiston ja Kuopion kaupungin yhteisestä Kuhakko-hankkeesta, jossa kehitetään kuituhampun aiempaa kokonaisvaltaisempaa käyttöä aina viljelystä hampun hyödyntämiseen muun muassa tekstiileissä, komposiiteissa ja suodattimissa. Tavoitteena on uuden, taloudellisesti kannattavan maaseutuyritystoiminnan käynnistäminen.
Kuituhamppu on vaatimaton viljeltävä ja soveltuu kasvatettavaksi esimerkiksi Pohjois-Savossa nyt viljelemättömillä pelloilla tai käytettäväksi esimerkiksi perunan viljelyskiertokasvina.
Professori Reijo Lappalainen Itä-Suomen yliopistosta peräänkuulutti, että nyt pitäisi löytyä toimijoita, jotka pystyvät erilaisia hampputuotteita myös viemään kaupallisiksi tuotteiksi. Tuotteiksi, jotka viranomaiset ja käyttäjät hyväksyvät.
– Sovellusalueita on paljon. Jos kasvatus ja koko arvoketju saadaan kasaan, hampusta voi tulla maaseutua elävöittävä ja viljelyä ylläpitävä viljelyskasvi. Hamppu on hyvä myös maanparannusta ajatellen, hamppu muokkaa maata paremmaksi, sitoo ravinteita, kuohkeuttaa ja edesauttaa maan uusiutumista. Hamppu pärjää hyvin myös rikkaruohoja ja kasvitauteja vastaan, Lappalainen listasi.
Lappalaisen mukaan hampuntuotannossa tulisi lähteä ensin helpommin hyödynnettävistä tuotteista ja edetä mahdollisesti aina lääkeaineisiin saakka yhteistyössä yliopistojen, tutkimuslaitosten, yritysten ja viljelijöiden kanssa.
– Koska hamppu kasvaa Suomessa hyvin ja Suomessa on kehitetty muun muassa Finola-öljuhamppulajike, hampun hyödyntäminen pitäisi saada laajenemaan.
