Uutiset Jaana Selander

Riistakeskuksen kultainen ansiomerkki Risto Juntuselle

KIURUVEDEN riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Risto Juntuselle on myönnetty Suomen Riistakeskuksen kultainen ansiomerkki pitkäaikaisesta työstä riistaorganisaatiossa.Juntunen kävi hakemassa mitalin Helsingistä tiistaina. Merkki luovutettiin hänelle koulutuspäivien yhteydessä. Koolla olivat maamme riistapäälliköt, riistakeskuksen hallitus, alueelliset riistakeskuksen johtajat sekä maa- ja metsätalousministeriön edustajat.

RISTO JUNTUNEN valittiin Kiuruveden riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajaksi vuonna 1999, minkä jälkeen hän siirtyi yhdistyksen toiminnanohjaajaksi vuonna 2008. Hän on vaikuttanut Metsästäjien keskusjärjestön piirihallituksessa ja toinen kausi on menossa alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajana.
– Nämä luottamustehtävät ovat vieneet minua valtakunnallisiin hommiin, missä päätetään metsästäjien asioista. Tunnen kaikki riistapäälliköt, mielestäni kytkös on hyvä, Juntunen sanoo.
Juntunen sanoo arvostavansa suuresti kultaista ansiomerkkiä. Hän on aikaisemmin saanut jo pronssisen ja hopeisen ansiomerkin. Viimesyksynä Juntunen sai huomionosoituksen menestyksestään valtakunnallisessa elinympäristöjen parantamiskilpailussa.
Juntunen on parantanut riistan elinympäristöjä muun muassa perustamalla kosteikon, käsittelemällä metsää niin, että riista otetaan huomioon, peltojen ympäristöön hän on istuttanut puita riistalle suojapaikoiksi. Lisäksi hän on tehnyt riistapeltoja.
Risto Juntunen metsästää kaikkea mahdollista. Hirviä, kanalintuja, vesilintuja, majavia, pienpetoja.
– Nyt olisi käynnissä majavanmetsästys. Kävin juuri katsomassa majavia, mutta ei niitä liikkunut.
Risto Juntunen on pannut merkille, että hirviä on pikkuisen vähemmän kuin aiempina vuosina. Samoin vesilintuja.
– Ajatus riistataloudessa kulkee niin, että jos ihminen on jollain toiminnallaan saanut hirvikannan nousuun, kuuluu ihmisen myös säädellä kantaa. Jos hirviä on paljon, ne aiheuttavat liikenteessä kolareita, ja silloin hirviä pitää metsästää.
Karhuista ei Juntusen mukaan pitäisi olla Kiuruvedellä tulevana kesänä vaivaa, kun Kiuruvedelle on saatu karhunkaatolupia.
– Tiedän, että Kiuruvedelle tullaan taas syksyksi hakemaan karhunkaatolupaa. Metsästys on näin hyvä juttu, pystytään reagoimaan vahinkoyksilöihin.
Kiuruveden alueella liikkuu myös yksi pannoitettu susipari.
Risto Juntunen kuuluu Lahnasten eränkävijöihin, hän on osakkaana Kärsämäen yhteismetsässä, missä hän voi käydä myös metsästämässä.
Metsästysseuroja on Kiuruvedellä 32, Juntusen mukaan jonkun seuran voisi yhdistää.
– Kunhan joku sukupolvi menee hautaan, voidaan varmasti yhdistämisistä keskustella tai jos huomataan, ettei seuralla ole tulevaisuutta.
Juntusen mielestä metsästysseurojen säännöt tulisi muuttaa niin, että jäsenien ottaminen olisi helpompaa.
– Metsästäjätutkintoja ja koulutuksia on suorittamassa enenevässä määrin ihmisiä, joilla ei ole metsää ja jotka asuvat kaupungissa, sukulaisissakaan ei ole metsästäjiä. Heillä pitäisi olla mahdollisuus kuulua metsästysseuraan.