Uutiset Jaana Selander

Uusi apteekkari on Savossa viihtyvä korpien kasvatti

UUSI apteekkari Ulla Lammi nauttii työskentelystä maaseudulla. Hän sanoo, että Kiuruvedellä on enemmän pöhinää kuin Kuopion Puijonlaaksossa, jossa hän on toiminut apteekkarina vuodesta 2010. Lammi ihastelee, kuinka Kiuruveden taajamassa on vilkasta, vastaan tulee kuorma-autoja, yleisvaikutelma on se, että jokaisella on ”propelli päässään”.
– Maalaiskunnassa ihmiset ovat aikaansaavia, luovia ja leppoisia. Kävin nuorena töissä Nokialla, mutta en viihtynyt, sillä en ymmärtänyt edes heidän kieltään. Olen tullut siihen tulokseen, että korpien kasvatin ei kannata lähteä Kuopiota etelämmäksi, Hyrynsalmelta syntyisin oleva Lammi sanoo.
Lammi aloitti Kiuruveden apteekin apteekkarina viime viikon maanantaina. Henkilökuntaan kuuluu yhdeksän farmaseuttia ja kolme teknistä työntekijää.

LAMMIi on innoissaan uudesta työmaastaan ja aikoo tehdä Kiuruveden apteekista omannäköisensä.
– Haluan kuulostella, mitä ihmiset haluavat. Olen sitä mieltä, että apteekkarin pitää osata pitää asiakkaistaan kiinni ja sen tulee näkyä aukioloajoissa ja hinnoissa. Olen ajatellut muuttaa aukioloaikoja niin, että apteekki aukeaisi jo kahdeksalta ja sunnuntaina apteekki olisi auki ainakin kolme tuntia. Puijonlaakson apteekkia pidimme auki kahdeksaan asti illalla. Vaikka Kuopiossa on useita apteekkeja, kävijöitä riitti. Tänä päivänä kauppojen pitkät aukioloajat paljon määräävät myös muiden palvelujen aukioloaikoja, sillä ihmiset ovat tottuneet asioimaan myös illalla.

KIURUVESI ei ole kovin tuttu paikka Ulla Lammille, tosin hänen anoppinsa Maija (o.s. Lappalainen) on lähtöisin Honkarannasta. Lammi kertoo kerran veneilleensä Runnin kautta Kiuruvedelle, sillä Lammien vapaa-ajankoti on Ylemmäisillä, Runnin takana Iisalmessa.
– Olemme rakentaneet mieheni Sepon kotitilan sarkapellolle talviasuttavan talon, jossa vietämme kaikki vapaa-ajat. Kuljen metsässä, sienessä ja marjastan. En viihdy kaupungissa.
Ulla Lammi oli kiinnostunut Kiuruveden apteekista jo 13 vuotta sitten, kun Henrik Salomies sai apteekin vedettäväkseen.
– Mietin, että josko nyt saan tämän? Kiuruvedeltä on paljon lyhyempi matka sinne Ylemmäiselle kuin Kuopiosta.
Ulla Lammi valmistui proviisoriksi Kuopion yliopistosta. Ensimmäinen harjoittelupaikka oli Sonkajärven apteekissa, missä Ylä-Savo tuli tutuksi.
Ensimmäinen apteekkarin paikka Lammilla oli Rautavaaralla vuonna 1996, sen jälkeen Kaavilla vuonna 2000 ja Puijonlaakson apteekkiin Lammi siirtyi vuonna 2010. Nyt Puijonlaakson apteekkiin haetaan uutta apteekkaria.
– Toivon, että apteekki säilyy Puijonlaaksossa. Siellä on paljon huonojalkaisia ihmisiä asumassa mäenpäällä ja omaa apteekkia käytetään ahkerasti. Puijonlaaksossa on menossa kaavamuutos ja vanha apteekki puretaan. Uuden apteekin rakentaminen on venynyt, sillä kaavaa suunnitellaan yhdessä asukkaiden kanssa. Ajattelen, että uuden apteekkarin on hyvä aloittaa aikanaan uusissa tiloissa. Haku Puijonlaakson apteekkariksi päättyy tällä viikolla.

LAMMI voisi olla jo eläkkeellä, mutta hän haluaa vielä nähdä, miten apteekkiala kehittyy, sillä ala on murroksessa. Viime aikoina on puhuttu paljon muun muassa apteekkien omistuksen vapauttamisesta.
– Jos apteekkien omistus sallitaan kenelle vain, on vaarassa lääkealalle käydä samoin kuin vanhustenhoivassa. Suuret kansainväliset ketjut levittäytyvät maahamme. Se taas tarkoittaa, että tulos virtaa Suomen rajojen ulkopuolelle.
Oriolan ja Keskon omistamalla Hehku-ketjulla, jonka toiminta hiljattain lopetettiin, tähdättiin Lammin mukaan omistuksen vapauttamiseen ja sitä kautta mahdollisuuteen myydä lääkkeitä hyvinvointiketjun liikkeissä, yhtiöön palkattiin jo sitä varten farmaseutteja.
– Särkylääkkeiden myynti houkuttaa, sillä niissä on hyvä kate. Mutta voisipa käydä niin, että pienellä paikkakunnalla olisi kyllä marketissa tarjolla särkylääkkeitä, mutta apteekkia, josta saa reseptilääkkeitä, vaikkapa sydänlääkettä, ei kenenkään kannattaisi perustaa. Se olisi sääli maaseudulle, sillä itse haluan, että palvelut säilyvät myös maaseutukunnissa.

APTEEKIT ovat olleet otsikoissa myös lääkkeiden tuotantoon ja jakeluun liittyvistä ongelmista. Viime kesänä ja alkuvuodesta markkinoilta vedettiin pois valsartiinia ja losartaania sisältävät verenpainelääkkeet, sillä vaikuttavissa aineissa havaittiin epäpuhtauksia, jotka saattavat aiheuttaa syöpää. Valsartiinia valmistettiin Kiinassa ja losartiinia Intiassa. Molempia toi Suomeen Orion, joka on suurin lääkkeiden toimittaja Suomessa. Finrexin-flunssalääke puolestaan loppui apteekkien hyllyiltä, sillä tuotannossa oli ongelmia ja paljon käytetty Multi-Tabs unohtui asiakkailta, kun amerikkalaisen Pfizerin piti kierrättää ja hyväksyttää tuote pitkän kaavan mukaan omassa lainsäädännössään.
– Lääkeongelmat johtuvat monesta eri tekijästä: tuotanto epäonnistuu, raaka-aine puuttuu, toimitus myöhästyy. Suomi on lääkebisneksessä pieni markkina ja kilpailu on kovaa. Joidenkin toimittajien mukaan Suomen lääkekauppa on pelkkää hyväntekeväisyyttä, Lammi kiteyttää.