Uutiset Jaana Selander

Kunnanlääkäreiden jatko kiinni rahasta

YLÄ-SAVON Sote -kuntayhtymä käy neuvotteluja Kunnanlääkäreiden kanssa vaihtoehdoista jatkaa vastaanottotoimintaa Kiuruvedellä. Neuvottelun tulosta päästään soten hallituksessa käsittelemään kesäkuussa, kertoo yhtymähallituksen kiuruvetinen jäsen Sisko Toivanen.
Valinnanvapauskokeilu päättyi keväällä, sillä sote-uudistuksen valmistelun loppuminen kaatoi myös lainsäädännön ja rahoituksen.
– Valinnanvapauden loppumisessa ei siis ole kyse Ylä-Savon Soten tai vielä vähemmän Kiuruveden kaupungin päättäjien tahdonpuutteesta tai osaamisesta ja/tai osaamattomuudesta, Sisko Toivanen linjaa.
– Kun tieto soteuudistuksen kaatumisesta tuli julki, Ylä-Savon Soten johtavat lääkärit Eija Jestola ja Anssi Uutela aloittivat neuvottelut Kunnanlääkärit oy:n kanssa toiminnan vaihtoehdoista jatkossa. Neuvottelujen tulosta päästään käsittelemään Ylä-Savon Soten yhtymähallituksessa varmaankin kesäkuun puolella. Tällä hetkellä toiminnan jatkaminen lienee mahdollista palvelusetelin kautta, ainakin jossain laajuudessa, Toivanen sanoo.
Toivasen mukaan vaihtoehtojahan on useita tilanteen ratkaisemiseksi.
– Toiminta voi jatkua nykyisellään asiakkaan käyttämällä palvelusetelillä. Uusi toimintamallikin voi olla mahdollinen, jonkinlainen yhdistelmä ostolääkäripalvelun ja yksityisen lääkäriaseman välillä. Yksi vaihtoehto on niin ikään paluu entiseen, jossa asiakkaat siirtyvät takaisin sote-kuntayhtymän hoidettaviksi ja yritämme hankkia lääkäripalvelun terveyskeskuksen vastaanottoihin. Sen sijaan se ei ole vaihtoehto, että terveyskeskus suljettaisiin.
Toivasen mukaan suurin ongelma on raha. Kiuruveden kaupunki on Ylä-Savon Sote -kuntayhtymän omistaja ja järjestää terveyspalvelunsa sitä kautta.
– Rahan riittävyydestä painitaan jo tällä hetkellä, kun toiminta kattaa paljon muutakin kuin lääkäreiden vastaanotot, jotka tahtovat aina nousta keskiöön. Samalla unohdetaan, että julkinen terveydenhuolto vastaa terveyskeskuksien sisällä maksuttomista palveluista mm. neuvoloista, kotisairaanhoidosta, kotihoidosta, hoitajien vastaanotosta (muistihoitajat, diabetes, uniapnea- ja keuhkotaudit, dialyysit) ja monesta muusta toiminnasta. Enska- ja terveyskeskusvastaanotosta peritään asiakasmaksu, jonka perii myös Kunnanlääkärit. Eli käytännössä asiakasmaksut jakautuvat vähintään kahdelle toimijalle (Terveystalo on myös valinnanvapauskokeilun piirissä), mutta iso osa kuluista jää kuntayhtymälle, mikä tarkoittaa kuntien maksuosuuden kasvua, veron korotuksia.
Toivanen perää paljon malttia ja syvällistä keskustelua Kunnanlääkäreiltä ja soteyhtymän edustajilta. Voidaanko palvelua ostaa, minkä hintaista se on, voiko toimintaa hoitaa vaikkapa terveyskeskuksen tiloissa, jossa on laboratorio ja röntgen lähellä.
– Entä joudummeko kilpailuttamaan toimintoja, koska yhden toimijan suosiminen on varma tie markkinaoikeuteen, saako uusi hallitus rivinsä koottua pikaisesti ja soteuudistuksen jatkumaan? Kristallipallolle olisi nyt kova kysyntä, kun kyse on isoista asioista ja valinnat vaikuttavat vuosiksi eteenpäin, teki sitten miten päin tahansa. Laiha lohtu tässä on, että saman kysymyksen ääressä on melko monta muutakin kuntaa, ei pelkästään Kiuruvesi. Kuntalaisten tulee kuitenkin saada tarvitsemansa hoito ja julkinen terveydenhoito on viime kädessä vastuussa hoidosta, Toivanen linjaa.