HALLITUKSEN tavoitteena on nostaa palkkatuen enimmäistasoa ja yksinkertaistaa tuen käyttöä. Aktiivimalli puretaan ensi vuoden alussa. Kari Saastamoinen suhtautuu uudistuksiin toiveikkaana.
SUOMEN hallituksen tavoitteena on nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin tällä hallituskaudella. Työministeri Timo Harakka (sd.) on sanonut, että työllisyyden parantamiseen varataan yhteensä 300 miljoonaa euroa.
Lisäksi pääministeri Antti Rinteen (sd.) johtama hallitus kertoi äskettäin, että osana työllisyystoimia palkkatuen käyttöä yksinkertaistetaan nopeuttamalla palkkatukiprosessia ja vähentämällä byrokratiaa. Samalla osatyökykyisten työkykyohjelmaan ehdotetaan kymmenen miljoonaa euroa vuodelle 2020.
Rinteen mukaan palkkatukijärjestelmän yksinkertaistaminen vuodenvaihteeseen mennessä voi tuoda 10 000–20 000 työllistä lisää. Hän on myös pitänyt esillä sitä, että työnantajalle maksettavan palkkatuen enimmäistasoa korotettaisiin 70 prosenttiin. Tähän mennessä enimmäistaso on ollut 50 prosenttia työntekijän palkasta ja muista sivukuluista.
Keskeiseksi työllisyyskeinoksi pääministeri on lisäksi nostanut sähköisen palkkatuen, jota uudistetaan vuodenvaihteessa.
Mikäli kriteerit palkkatukeen täyttyvät, työtön saa jatkossa verkossa tekemäänsä palkkatukihakemukseen nopeasti myönteisen päätöksen. Vielä ei ole tosin päätetty, että kuinka pitkään palkkatukea voisi saada, mutta Antti Rinne on väläytellyt 10 tai 12 kuukautta.
Lisäksi hallitus on purkamassa kiistellyn aktiivimallin ensi vuoden alussa.
KIURUVEDEN Urheilijoissa pitkään työllistämishankkeiden parissa työskennellyt Kari Saastamoinen sanoo, että hallituksen kaavailut kuulostavat lupaavilta, vaikka muutokset eivät olekaan vielä voimassa.
– Kovia tavoitteitahan nämä ovat, mutta toivottavasti ne johtaisivat mahdollisimman monen ihmisen työllistymiseen. Tietysti jonkinlainen järki täytyy pitää mukana, ettei valtio velkaantuisi enää lisää.
– Jospa tämä uudistus innostaisi hakemaan palkkatukea aiempaa enemmän, vaikka toki aina on oltava hyvät perusteet sille, että miksi tukea haetaan. Hyviä perusteita voivat olla esimerkiksi työnhakijan vajaakuntoisuus, poikkeuksellisen korkea ikä tai vaikkapa tarve päivittää osaamistaan.
– Ja tietysti on oltava yrityksiä. Ilman niitä ei ole töitä eikä palkkatuen hakijoita.
Lisäksi Saastamoinen toivoo, että lueteltujen uudistusten ohella yrityksille ja työnhakijoille tarjottaisiin jatkossa entistä enemmän tietoa palkkatuesta ja sen mahdollisuuksista. Tämä voisi osaltaan lisätä palkkatuen työllistämistehoa tulevaisuudessa.
Kiuruveden Urheilijoiden viimeisimmän hankkeen aikaan 25–30 prosenttia palkkatuetuista sai työpaikan tai vaihtoehtoisesti opiskelu- tai koulutuspaikan.
SAASTAMOINEN pitää hyvänä mahdollista byrokratian vähentämistä. On arvioitu, että viime vuonna palkkatukirahaa jäi käyttämättä noin 150 miljoonaa euroa, minkä yhtenä syynä oli järjestelmän byrokraattisuus.
Hallitus onkin panostamassa julkisiin työvoimapalveluihin kymmenen miljoonaa euroa.
– Byrokratiaa on ollut selvästi liikaa viime vuosina. Esimerkiksi aiemmin kun haimme palkkatukirahoja, saimme ne yleensä viikossa tai parissa. Nyt sitten viime vuosina on saattanut mennä kuukausi tai parikin, mikä on lisännyt haasteita.
Saastamoinen toivoo, että uudistuksilla lisättäisiin myös TE-palveluiden henkilöstöä, vaikka nykyään onkin jo paljon sähköistä asiointia.
AKTIIVIMALLIN poistaminen on Saastamoisen mielestä oikea ratkaisu.
– Onhan aktiivimalli varmasti jonkin verran työpaikkoja synnyttänyt, mutta se on kuitenkin asettanut ihmiset liian eriarvoiseen asemaan. Esimerkiksi pienillä paikkakunnilla ei ole niin paljon työpaikkoja tarjolla kuin suurissa kaupungeissa.
– Uskon myös, että eiköhän suurin osa olisi joka tapauksessa ahkerasti töitä hakenut, vaikka aktiivimalli ei olisikaan kolkutellut takaraivossa.
Saastamoisen mukaan aktiivimalli on kurittanut kipeimmin pitkään työttömänä olleita ja huonossa asemassa olevia.
– Siksi on ihan hyvä, että leikkuri poistuu.
Aktiivimallin tilalle on suunniteltu uutta mallia, joka on tarkoitus saattaa voimaan ensi vuoden aikana.
Mallin tarkemmasta sisällöstä ei ole vielä tietoa, mutta Antti Rinne on esittänyt, että työttömän työllistymissuunnitelmassa sovittaisiin henkilökohtaisesta työnhakuvelvoitteesta ja palveluista, kuten esimerkiksi koulutuksesta ja kuntoutuksesta.
