Taloustutkimuksen toteuttama kysely tehtiin 1.3.–17.4. Kysely on vastaisuudessa määrä tehdä vuorovuosin perinteisen yrittäjien kuntabarometrin kanssa. Pohjois-Savosta vastaajia oli 214. Kuva: AKI LOPONEN
Uutiset, Yrittäjyys Aku Laatikainen

Maakunnan yrittäjät: Pohjois-Savon elinvoima on maan keskiarvoa, mutta uhkakuviakin on ilmassa

Pohjois-Savo sijoittui yrittäjien elinvoimabarometrissä kokonaistulosten seitsemänneksi, mutta kymmenen vuoden kehityksessä yrittäjät pelkäävät maakunnan taantumista. Suomen Yrittäjien ensimmäistä kertaa toteuttamaan valtakunnalliseen elinvoimabarometriin vastasi 4 830 yrittäjää. Uusimaa vei voiton kokonaistuloksessa.

Maakunnan johtamisessa ja päätöksenteossa Pohjois-Savo sijoittui hienosti viidenneksi, mutta vain neljännekselle vastaajista on selvää, mistä Pohjois-Savon liitto päättää. Pohjois-Savo sijoittui maan keskikastiin muun muassa kokonaissaavutettavuudessa (9.) ja maakunnan puoleensavetävyydessä (8.).

Keskiarvon alapuolelle Pohjois-Savo sijoittui maakunnan toimijoiden kesken riittävässä keskustelussa maakunnan elinvoimasta (11.) sekä vastaajien osallistumisessa järjestettyihin verkostoitumistilaisuuksiin (eri toimijoiden väleillä sijat 10.–18.). Kyselyyn vastanneiden mukaan Pohjois-Savoa uhkaa elinvoiman taantuminen seuraavan kymmenen vuoden aikana suhteessa muuhun Suomeen.

– Elinvoimabarometrin tulokset olivat Pohjois-Savon osalta kokonaisuudessaan myönteisiä, mutta nyt tarvitsemme yhteistä tahtotilaa ja yhteistyötä maakunnan kehittämiseen kaikkien toimijoiden kesken, jotta tulevaisuuden uhkakuvat voidaan välttää, korostaa Savon Yrittäjien puheenjohtaja Kalevi Hilli.

Yrittäjien vinkit maakuntien ja yrittäjien yhteistyön ja elinvoiman vahvistamiseksi olivat seuraavat:

  1. Maakuntien on syydä luoda yhteinen strategia, tiekartta tulevaan, yhdessä yritysten ja sidosryhmien kanssa. Johtamisrakenteen tulee tukea hyvää yhteistyötä ja sopia, kuka ottaa siitä johtajuutta ja valmisteluvastuuta.
  2. Yrityspalvelut ovat yrittäjän lähipalvelu. Palvelut on turvattava läpi maakunnan, myös yksin- ja pienyrittäjien verkostoille.
  3. Verkostot yhdistävät yrittäjiä. Varmistetaan, että tilaisuuksia verkostoitua on tarjolla maakunnassa erilaisille yrityksille ja yrittäjille.
  4. Maakuntien kannattaa koota kuntiaan ja yrityksiään elinvoimahankkeisiin ja auttaa niitä EU-rahoituksen saamiseksi sekä viennin ja tutkimustoiminnan vauhdittamiseksi
  5. Yritysvaikutusten arviointi pitää ottaa järjestelmällisesti mukaan kaikkeen julkiseen päätöksentekoon.
  6. Pitää rakentaa yhdessä positiivista maakuntakuvaa, joka houkuttelee yrityksiä sijoittumaan alueelle.

Savo-Karjalan alueen kansanedustaja Sari Essayah (kd.) painottaa, että alueelle on luotava uskoa elinvoimaan myös tulevaisuutta ajatellen.

– Alueen saavutettavuus, kuten mm. infrainvestoinnit ja koulutustarjonnasta huolehtiminen ovat avaimia siihen.

Myös kiuruvetinen kansanedustaja Markku Siponen (kesk.) nostaa esiin toimenpiteitä maakunnan taantumisen välttämiseksi.

– Huolta maakunnan elinvoiman heikosta kehittymisestä voidaan pienentää, kun pidetään huolta maakunnan saavutettavuudesta. Lentoyhteyksien säilyttäminen, raide- ja tieverkkojen korjausinvestoinnit alempaa tiestöä myöten sekä tietoliikenneverkkojen kehittäminen ovat avainasemassa elinvoiman kehittymisessä. Samoin koulutuspaikat on turvattava Itä-Suomessa.

Taloustutkimuksen toteuttama kysely tehtiin 1.3.–17.4. Kysely on vastaisuudessa määrä tehdä vuorovuosin perinteisen yrittäjien kuntabarometrin kanssa. Mitattavia kategorioita oli tällä kertaa kolme: elinvoima, verkostoituminen sekä johtaminen ja päätöksenteko. Pohjois-Savosta vastaajia oli 214.