Ns. mökkiperältä Kiuruveden taajamasta, ihan kaupungintalon takapihalta, puretaan muutaman viikon sisään viisi taloa, purettavia neliöitä on reilu tuhat. Rinnekotiyhdistys puratuttaa viisi taloa, sillä niihin ei ole asukkaita. Yksi mökkiperän taloista on purettu jo viime kesänä, joten maantasalle menee kaikkiaan kuusi tiilistä rakennuskompleksia.
Kiuruveden Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja Pentti Ahponen kummastelee maailmanmenoa. Vielä puoli vuosikymmentä sitten Rinnekodin asuntoihin, Kiururinne I:een ja Kiururinne II:een eli mökkiperälle, jonotettiin, nyt ei ole enää tulijoita.
Kiururinne I on valmistunut vuonna 1979 ja Kiururinne II vuonna 1987. Rakennuksista on sähköt ja muut liittymät katkaistu vastikään. Asunnot olisivat olleet asumiskelpoisia ja siistejä, jos vain niihin olisi saatu asukkaita.
– Kun ei ole asukkaita, ei ole tuloja ja ylläpitokustannukset on joka tapauksessa maksettava. Ei ollut kaukana, että yhdistys olisi ollut konkurssissa. Kyllä tämä tilanne on öitä valvottanut, tunnustaa yhdistyksen toiminnassa monta vuosikymmentä mukana ollut Ahponen.
Rinnekotiyhdistyksen taloustilannetta tuki Kiuruveden kaupunki antamalla yhdistykselle lainaa. Rinnekotiyhdistys on nyt saanut valtiolta avustusta viiden talon purkamiseen 90 prosenttia kuluista. Purkaminen maksaa noin 103 000 euroa.
Ikäimisten kotien mukavuudet parantuneet
Miksi asuntoihin ei saada asukkaita? Ahponen on päätellyt, että nykyiset vanhukset asuvat loppuelämänsä asunnoissa, joissa on sisävessa. Ennen maalta tultiin taajamaan asumaan eläkepäiviksi, kun ei ollut mukavuuksia.
– Lisäksi yksityisillä on nyt tarjolla paljon edullisia rivi- ja kerrostaloasuntoja sekä edullisia omakotitaloja, Ahponen sanoo.
Ahponen on hyvillään, että takavuosien suunnitelma rakentaa vanhan kirjaston liepeille vanhusten yhteisöasumistalo, ei toteutunut.
– Rinnekotiyhdistys olisi ollut jo aiemmin vaikeuksissa, jos sellainen talo olisi rakennettu, Ahponen sanoo.
Rinnekodin asukkaat keskitetty
Kaikki Kiururinne I:n ja II:n asunnoissa asuneet ikäihmiset on siirretty Rinnekodin päärakennukseen. Viimeisin vuokralainen sai uuden kodin toissa viikolla. Kaikkia asukkaita on autettu muutossa. Kiururinne I:ssä oli 22 asuntoa ja Kiururinne II:ssa 12 asuntoa.
– Nyt päätalon käyttöaste on lähellä sataa prosenttia, sanoo Rinnekotiyhdistyksen varapuheenjohtaja Mika Lohva.
Päätalossa, kaupungintalon vieressä, on 51 asuntoa ja asukkaita 36. Asunnot ovat kooltaan yksiöitä ja kaksioita.
Lohva sanoo, että yhdistyksen tulos oli huhtikuussa ensi kertaa plussalla, kun ensimmäinen talo Kiururinne I:stä saatiin purettua ja ylläpitokustannukset loppuivat. Jatkossa taloutta hoitaa se, että asukkaita on keskitetty saman katon alle.
– Menoja on vähennetty ja taloutta tasapainotettu kaikin keinoin, jatkaa Ahponen.
Edelleen hyvä välivaiheen asumismuoto
Ahponen toivoo, että Rinnekotiyhdistyksen päärakennuksen asunnot kiinnostaisivat ihmisiä tulevaisuudessa, yksilöt ja kaksiot ovat oivallisia välivaiheen asuntoja keskeisellä paikalla. Lähellä on kirkko ja senioripuisto.
Päärakennuksessa on myös yhteisiä seurustelutiloja.
Rinnekotiyhdistyksen päätaloon oli 1970-luvun alussa paljon väkeä tulossa. Asukkaat valittiin tervyden perusteella. Moni asukas sai ja saa asumistukea vuokrakuluihinsa.
Purettavissa asunnoissa on tehty asbestikartoitus. Kaikki purettavien asuntojen materiaalit ovat kierrätettävissä, materiaaleista voi kyselläPurkumerkki Oy:ltä, vinkkaa Lohva.
Viidestä nyt purettavasta talosta on saatavilla muun muassa tiiliä, ikkunoita, helloja, jääkaappeja.
Rinnekotiyhdistyksen talot ovat vuokralla seurakunnan maalla, jatkossa vuokrakulut vähenevät, sillä vuokrata ei enää tarvitse kuin päärakennuksen tonttipohjaa.
”Vanhustentalolle” oli tarve
Kiuruvesi-lehti uutisoi 8.9. 1971 kaupungin rakennuttamasta vanhustentalosta otsikolla ”Vanhustentalo sai asukkaat Toinen samanlainen tarpeen”. Jutussa Rinnekotiyhdistyksen puheenjohtaja Kalevi Kärkkäinen sanoo, että Kiuruvedelle tarvittaisiin toinen samanlainen talo lisää, sillä tulijoita on. Vanhustentalo tarjosi lämpimän asunnon 65 vanhukselle.
– Hankkeessa mukana olleet ovat tehneet suuren urakan. Kiitokseksi kaikille riittää kuitenkin tieto, että ne vanhukset, jotka nyt ovat päässeet asumaan Vanhustentaloon, elävät onnellisina ja tyytyväisinä todetessaan, että yhteiskunta on voinut tarjota myös heille jotakin parempaa, edes hyvän asunnon elämän ehtooksi, Kiuruvesi-lehti kirjoittaa.
Vanhustentalon pääurakoitsijana toimi A. Juntunen. Rakennuksen suunnitteli MKR.
Kun Kiururinne I valmistui, hakijoita oli sata, 22 voitiin ottaa. Etusijalla olivat huonokuntoisissa mökeissä yksikseen asuvat.
Valtionapua ei hankkeeseen saatu. Aravalaina normaalin pankkilainan lisäksi helpotti rahoitusta jonkin verran. Kustannusarvio oli 1,3 miljoonaa markkaa.
Rinnekodin laajennus 1987 käsitti 4 erillistä taloa. Uusia asuntoja tuli 16, Rinnekodin asuntomäärä laajeni tässä vaiheessa 88, jonossa oli jo taas 40 vanhusta.
