Kiuruvetisjuurinen arkkitehti Laura Kauranen toivoo, että mahdollisessa Kiuruveden uuden koulun suunnittelussa ja rakentamisessa hyödynnettäisiin paikallista osaamista.
Laura Kauranen on Kiuruvedeltä kotoisin. Lukion jälkeen vuonna 2004 hän lähti opiskelemaan ensin vuodeksi Rovaniemelle Lapin yliopistoon teollista muotoilua, ja seuraavana vuonna hän pääsi opiskelemaan arkkitehtuuria Oulun yliopistoon. Arkkitehdiksi hän valmistui vuonna 2012.
– Tie toi takaisin kotikonnuille Kiuruvedelle, kun koronan takia pystyin tekemään töitä etänä.Kiuruvedellä asuessa olen tehnyt etätöitä myös toiseen yritykseen, Arkkitehtisuunnittelu Niskanen Oy:lle.
Kauranen sanoo, että tietyllä tavalla oli sattumaa, että hänestä tuli arkkitehti, sillä vielä lukiossakin Kauranen suunnitteli eläinlääkärin ammattia, mutta visuaalinen puoli vei kuitenkin voiton.
Laura Kauranen on ollut kiinnostunut sisustussuunnittelusta opiskelujen alusta asti, hän on suorittanut tutkinnon architectural design-linjalla.
– Työ on kuitenkin ollut rakennussuunnittelupainotteista ja keskittynyt isompien kohteiden kuten päiväkotien ja liikerakennusten suunnitteluun.
Hiljaista rakentamisessa
Kulunut vuosi on ollut hiljainen rakennusalalla, ja se on vaikuttanut Kaurasenkin työtilanteeseen.
– Kun olin lomautettuna viime talvena, minua pyydettiin tekemään muutama sisustussuunnitelma yksityisasiakkaille. Se oli lähtölaukaus omalle toimistolle, Arkkitehtitoimisto Kontu Oy:lle, Jauranen kertoo.
Kauranen tekee edelleen töitä pitkäaikaiselle työnantajalleen, mutta ajatuksena on vastedes tarjota arkkitehti- ja sisustussuunnittelua myös paikallisesti Kiuruvedellä ja ympäristökunnissa yksityis- että yritysasiakkaille.
– Uskon, että töitä riittää, toivon mukaan tulevaisuudessa enenevässä määrin, jotta voisin heittäytyä päätoimisesti oman yrityksen varaan.
Hyvä suunnittelu kestävää
Hyvä arkkitehtuuri palvelee Kaurasen mukaan käyttötarkoitustaan ja on visuaalisesti sekä materiaalivalinnoiltaan aikaa kestävä. Myös rakennussuunnittelussa muunneltavuus on hyvä pitää mielessä, sillä vuosikymmenien kuluessa tarpeet monesti muuttuvat.
– Ilman muuta arkkitehtuuriin pitää satsata, sehän on meidän elinympäristöämme. En kuitenkaan varauksetta suosi ns. wau-arkkitehtuuria, vaan suunnittelun on tapahduttava nimenomaan käyttäjälähtöisesti ja oltava ympäristöön sopivaa, Kauranen sanoo.
Kun kyse on suurempien kohteiden suunnittelusta, olisi Kaurasen mukaan eduksi päästä tutustumaan rakennuksessa tapahtuvaan toimintaan suunnittelun alkuvaiheessa.
– Parhaaseen lopputulokseen päästään yhteistyöllä käyttäjän ja suunnittelijan välillä. Tehdessäni diplomityötäni päiväkotisuunnittelusta kävin tutustumassa useissa päiväkodeissa ja jututin työntekijöitä sekä lapsia, näin sain käsityksen toiminnan tilatarpeista.
Kiire huolettaa
Rakennusalalla Kaurasesta huolestuttava piirre on kiire.
– Voi olla, että suunnittelun alussa on jo päätetty valmistumisajankohta, ja odottamattomien viivästysten tullessa kiristetään aikataulua väärissä paikoissa. Olen myös huolissani nykyisen monikerrosrakentamisen haasteista. Kiire voi johtaa huolimattomuuteen, joka voi näkyä esimerkiksi rakennuksen tiiviydessä. Tulee ilmavuotoja, ja ne taas aiheuttavat haittaa sisäilman laatuun jne.
Kustannusruuvin kiristäminen on Kauraselle harmillisen tuttua myös omassa työssä varsinkin, kun kyse on isosta rakennuttajasta. Kun rahahanat ovat tiukassa, ulkonäkö on se, joka kärsii ensimmäisenä ja on koitettava miettiä kustannustehokkaita, mutta kuitenkin visuaalisesti toimivia ratkaisuja.
– Rakennukset eivät ole, tai ainakaan niiden ei pitäisi olla, kertakäyttöisiä vaan kestää vähintään 50 vuotta, mieluummin enemmän. On kuitenkin niin, että suunnittelupöydällä tehdään suurimmat kustannussäästöt, ja siksi huolellinen suunnittelu on tärkeää.
Toinen huolestuttava asia Kaurasesta on kustannusten nousu. Rakentamistarvikkeiden ja monesti myös työn hinta on sama isossa kaupungissa kuin täällä maaseudulla, mutta talojen arvot lasketaan eri mitta-asteikossa. Silti maallakin pitää voida asua ja pitää talot kunnossa.
– Kotimatkallanikin on monessa talossa jo valot sammutettu. On harmillista että maaseudun rakennuskanta autioituu. Asuttuna talot pysyvät kunnossa.
Kestävyys trendinä
Jonkinlaisena trendinä arkkitehtuurissa voisi Kaurasen mukaan ehkä pitää luonnonmukaisten ratkaisujen kasvua, ”kestävää arkkitehtuuria”.
– On alettu miettiä hiilijalanjälkeä ja nähdä esimerkiksi puun hyvät puolet rakentamisessa. Harmillista, että esimerkiksi hirsirakentamisen taidot ovat painuneet pian unholaan ja perinteiset taitajat alkavat olla vähissä. Perinteissä olisi paljon opittavaa, myös kestävyyden näkökulmasta: hirsirakennuksen elinkaaressa 100 vuotta on lyhyt aika.
Kaurasesta rakennusten säilyttäminen kannattaa, mutta ei kuitenkaan hampaat irvessä.
– Joskus luopuminenkin on viisautta. Riippuu, mitkä asiat ovat merkitseviä, kiinnitetäänkö huomiota toiminnallisuuteen, energiatalouteen, rakennushistoriaan, rakenteisiin vai johonkin muuhun. Pitäisi myös muistaa vanhojen rakennusten toimintaperiaate ja kunnioittaa sitä.
Kauranen sanoo, että lainsäädäntö tuntuu monesti jäykälle, ja ohjaa ratkaisuihin, joita suunnittelija ei valitsisi.
– Tällainen voi olla vaikkapa koneellisen ilmanvaihdon asentaminen vanhaan rakennukseen. Jos jokin ratkaisu on toiminut hyvin 50 vuotta, onko sitä tarpeellista muuttaa? Voi olla, että silloin menee pieleen. Pitää miettiä ratkaisujen vaikutusta pitkässä juoksussa, milloin kannattaa säilyttää, milloin satsata uuteen.
Aasinsiltana kouluasiaan Kauranen muistuttaa, että Kiuruvedelläkin on paljon paikallista osaamista rakennusalalla sekä suunnittelun että toteutuksen puolella.
– Olisi hienoa, jos uutta koulurakennusta suunniteltaessa voisi sitä hyödyntää, ja sillä tavoin edistää syntyvillä kustannuksilla lähialueen yritysten toimintaa, huomauttaa Kauranen.
